Suunnistus
Kuvaus: Huipulle tähtäävän suunnistajan polku.
Vastuuhenkilöt: Harju, Antti; Kähäri, Petteri; Kivelä, Riikka; Kottonen, Hannu; Lakanen, Jani; Lanki, Jukka; Lilja, Katri; Lindeqvist, Katri; Lindeqvist, Markus; Miettinen, Anneli; Ojanaho, Mikko; Partanen, Paula; Pelkonen, Suvi; Reiman, Anu; Salo, Hanneli; Smedslund, Totte; Sundberg, Ville; Taini, Juha ; Tervala, Mika; Tihila, Esa; Wickholm, Rita.
| Teema / Ikävuodet | 6 − 9 | 10 − 12 | 13 − 14 | 15 − 16 | 17 − 20 | 21 − 35 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kehitysvaihe | ||||||
| 1. YLEISTÄ |
Avainasiat: Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketin sisältö ja Nuoren Suomen Hyvä lasten ja nuorten urheilu linjaavat toimintaa. |
Avainasiat: Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketin sisältö ja Nuoren Suomen Hyvä lasten ja nuorten urheilu linjaavat toimintaa. |
Avainasiat: Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketin sisältö ja Nuoren Suomen Hyvä lasten ja nuorten urheilu linjaavat toimintaa. |
Avainasiat: Huippusuunnistuksen lajianalyysi linjaa huippusuunnistustavoitteisten suunnistajien ja heidän valmentajiensa toimintaa. Harjoitteluun ja sen seurantaan liittyvät konkreettiset mallit ovat oleellinen osa liiton valmennusryhmien toimintaa ja valmentajakoulutusta. Konkreettisia malleja löytyy myös Suunnistusseuran huipputreenit -korteista. |
Avainasiat: Huippusuunnistuksen lajianalyysi linjaa huippusuunnistustavoitteisten suunnistajien ja heidän valmentajiensa toimintaa. Harjoitteluun ja sen seurantaan liittyvät konkreettiset mallit ovat oleellinen osa liiton valmennusryhmien toimintaa ja valmentajakoulutusta. |
Avainasiat: Huippusuunnistuksen lajianalyysi linjaa huippusuunnistajien ja huippuvalmentajien toimintaa. Harjoitteluun ja sen seurantaan liittyvät konkreettiset mallit ovat oleellinen osa liiton valmennusryhmien toimintaa ja valmentajakoulutusta. |
| 2. KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS | Lapsi kiinnostuu suunnistuksesta vanhempien, kavereiden, seuran, koulun tms. kautta ja harrastaa suunnistusta muiden lajien ohella. Hän liikkuu paljon ja monipuolisesti sekä kokee liikunnan mielekkäänä ja luonnollisena osana arkea ja harrastuksiaan. Terveellinen elämäntapa luo perustan urheilijaksi kasvamiselle. Vanhempien ja muiden aikuisten, esim. seuraohjaajien, tuki on tärkeä lapsen urheilijaksi kasvamisessa. Hakkarainen Harri ym. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret Urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittely tutkimustiedon pohjalta (pdf) | Nuori suunnistaja liikkuu paljon luonnossa ja haluaa kehittyä lajissaan. Hän osallistuu monipuoliseen harjoitustoimintaan, johon sisältyy leirejä, kilpailuja ja yhteistyötä seurojen/lajien välillä. Monipuolisesti liikunnallinen aktiivinen arki ja muiden lajien harrastaminen täydentävät suunnistuksen harrastamista. Terveellinen elämäntapa luo perustan urheilijaksi kasvamiselle. Hakkarainen Harri ym. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret Urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittely tutkimustiedon pohjalta (pdf) | Nuori suunnistaja haluaa kehittyä lajissaan, mikä innostaa omaehtoisen harjoittelun aloittamiseen. Hän osallistuu monipuolisesti fyysisiä ominaisuuksia kehittävään harjoitus- ja kilpailutoimintaan, johon sisältyy myös leirejä, kilpailumatkoja ja seurojen/lajien välisiä yhteisiä tapahtumia. Liikunnallisesti monipuolinen ja aktiivinen arki täydentää suunnistuksen ja muiden lajien harrastamista. Urheilullinen elämäntapa ohjaa päivittäistä tekemistä. Hakkarainen Harri ym. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret Urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittely tutkimustiedon pohjalta (pdf) | Urheilija valitsee suunnistuksen päälajikseen tai yhdeksi päälajeista. Muu harjoittelu/kilpailu tukevat päälajissa kehittymistä ja siinä menestymistä. Nuoren urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen kokonaisvaltaisen kehittymisen niin fyysis-motoristen, kognitiivisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien osalta.
Urheilija ja valmentaja yhdessä: Urheilija tavoittelee kansallista menestystä suunnistuksessa ja mahdollisesti muissa lajeissa. Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret | Urheilijan päälaji on suunnistus. Muu harjoittelu/kilpailu tukevat päälajissa kehittymistä ja siinä menestymistä. Nuoren urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen kokonaisvaltaisen kehittymisen niin fyysis-motoristen, kognitiivisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien osalta.
Urheilija ja valmentaja yhdessä: Urheilija tavoittelee kansallista ja kansainvälistä menestystä omassa ikäluokassaan. Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä, Kihu (pdf) Urheilijan polun huippuvaihe - menestykseen vaikuttavat tekijät, Kihu (pdf) | Urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen tavoitteiden mukaisen menestyksen sekä kokonaisvaltaisen kehittymisen niin fyysis-motoristen, kognitiivisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien osalta.
Urheilija ja valmentaja yhdessä: Urheilija tavoittelee kansallista ja kansainvälistä menestystä nousujohteisesti. Suunnistaja on parhaimmillaan 25-30-vuotiaana. Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi Urheilijan polun huippuvaihe - menestykseen vaikuttavat tekijät, Kihu (pdf) |
| Teema / Ikävuodet | 6 − 9 | 10 − 12 | 13 − 14 | 15 − 16 | 17 − 20 | 21 − 35 |
| Suunnistustaitoharjoittelu | Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä ja luontoon suunnistuksen välityksellä. Lapsen kognitiivinen kehitys mahdollistaa konkreettisten käsitteiden ymmärryksen. Johdattelevat kulku-urat ja selkeät maastokohteet ovat tärkeitä (tarvittaessa tukiviitoitus).
Suunnistusta aloitteleva lapsi: | Nuoren suunnistajan taitoharjoittelu on monipuolista pitäen sisällään "suunnistusmatkailua" kotimaassa. Kognitiivisen kehityksen myötä alkaa abstrakti ymmärrys kehittyä. Johdattelevat kulku-urat ja kartan pintakuviot ovat edelleen tärkeitä.
Nuori suunnistaja: | Nuoren suunnistajan harjoitteluun sisältyy monipuolisia harjoituksia ja kilpailuja eri matkoilla sekä "suunnistusmatkailua", pääsääntöisesti kotimaassa. Lisäksi nuori suunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat eri maastotyypeistä, eri maista jne. Oma suunnistustekniikka ja -ajattelu, sekä niiden ymmärrys alkavat kehittyä.
Nuori suunnistaja: | Nuoren suunnistajan valmennukseen sisältyy runsaasti taitoharjoittelua ja kilpailuja, pääsääntöisesti kotimaassa. Tavoitteena on n. 150 monipuolista ja laadukasta suunnistusharjoitusta/vuosi eri maastotyypeissä. Lisäksi nuori suunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat eri maastotyypeistä, eri maista jne.
Urheilija: |
17–18-vuotiaat:
Urheilija:
19–20-vuotiaat:
Urheilija: | Huippusuunnistajan valmennukseen sisältyy runsaasti taitoharjoittelua kilpailullisten tavoitteiden ohjaamana. Lisäksi huippusuunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat pääkilpailujen maastotyypeistä. Eri kilpailumuotoihin (sprintti, keskimatka, pitkä matka) erikoistuminen on suositeltavaa, ellei kansainvälistä menestystä ole odotettavissa kaikissa kilpailumuodoissa. Taitoharjoittelun painotukset riippuvat yksilön tavoitteista.
Urheilija: |
| Fyysis-motorinen harjoittelu | Nuori suunnistaja liikkuu monipuolisesti ja paljon. Hän osallistuu aktiivisesti monipuolisiin ohjattuihin harjoituksiin, harrastaa eri lajeja monipuolisesti ja oppii hallitsemaan perusliikunta- ja lajitaitoja omaehtoisen harjoittelun kautta. Pihapelit, koulumatkat ja leikinomainen perusominaisuuksien (nopeus, kimmoisuus, kestävyys, ketteryys, juoksutaito, suunnistusjuoksutaito, liikkuvuus, tasapaino) harjoittaminen ovat luonnollinen osa nuoren fyysistä aktiivisuutta. | Nuori suunnistaja liikkuu monipuolisesti ja paljon ja on innostunut tekemään harjoituksia itsenäisesti. Hän osallistuu aktiivisesti monipuolisiin ohjattuihin harjoituksiin, harrastaa eri lajeja monipuolisesti ja oppii hallitsemaan perusliikunta- ja lajitaitoja omaehtoisen harjoittelun kautta. Pihapelit, koulu- ja harjoitusmatkat sekä perusominaisuuksien (nopeus, kimmoisuus, kestävyys, ketteryys, tekniikka, voima, liikkuvuus) omaehtoinen kehittäminen ovat luonnollinen osa nuoren fyysistä aktiivisuutta. | Nuoren suunnistajan fyysisen harjoittelun pääpaino on monipuolisessa yleisharjoittelussa. Suunnistuksen lajiharjoittelun (suunnistus, juoksu, lajivoima) osuus on yksilöstä riippuen 25–40 % fyysisen harjoittelun kokonaismäärästä. Valmennuksessa tiedostetaan murrosiän aiheuttamat muutokset. Urheilija kehittää kestävyyssuorituskykyään, suunnistusjuoksun liikevalmiuksia ja liikkuvuutta monipuolisesti. | Nuoren suunnistajan fyysisessä harjoittelussa painotus siirtyy monipuolisesta yleisharjoittelusta suunnistuksen lajiharjoitteluun (suunnistus, juoksu, lajivoima). Lajiharjoittelun osuus on yksilöstä riippuen 35–60 % fyysisen harjoittelun kokonaismäärästä. Urheilijan ominaisuudet, lahjakkuus ja suuntautuminen ohjaavat mahdollista erikoistumista eri kilpailumuotoihin (sprintti, keskimatka, pitkä matka). Harjoittelun määrä, teho, kokonaiskuormitus ja kehitettävien ominaisuuksien painotus riippuvat yksilön tavoitteista. Urheilija kehittää kestävyyssuorituskykyään ja ylläpitää suunnistusjuoksun liikevalmiuksia ja liikkuvuutta monipuolisesti. | Huippusuunnistajan fyysisen harjoittelun pääpaino on suunnistuksen lajiharjoittelussa (suunnistus, juoksu, lajivoima), jonka osuus on yksilöstä riippuen 55–85 % fyysisen harjoittelun kokonaismäärästä. Eri kilpailumuotoihin (sprintti, keskimatka, pitkä matka) erikoistuminen on suositeltavaa, mikäli kansainvälistä menestystä ole odotettavissa kaikissa kilpailumuodoissa. Harjoittelun määrä, teho, kokonaiskuormitus ja kehitettävien ominaisuuksien painotus riippuvat yksilön tavoitteista. Urheilija kehittää/ylläpitää kestävyyssuorituskykyään ja ylläpitää suunnistusjuoksun liikevalmiuksia ja liikkuvuutta monipuolisesti. | Lajiharjoittelu  Muu harjoittelu/liikunta  | | | | | | |
| Lajiharjoittelu vs. liikunnan kokonaismäärä | Liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin n. 13–18 h/vko). Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät liikuntaympyrässä. (Harmaa: lajitaidot, vaal. sin: hermojärjestelmä, t.sin: tuki- ja liikuntaelimet, vihreä: hengistys- ja verenkierto & aineenvaihdunta)   Esimerkkiviikko 9v januoremmat.ppt | Suunnistuksen lajiharjoittelua 50–100 h/vuosi (keskimäärin 1–2 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin n. 13–18 h/vko). Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät liikuntaympyrässä. (Harmaa: lajitaidot, vaal. sin: hermojärjestelmä, t.sin: tuki- ja liikuntaelimet, vihreä: hengistys- ja verenkierto & aineenvaihdunta)  Esimerkkiviikko10-12v.ppt | Suunnistuksen lajiharjoittelua 100–150 h/vuosi (keskimäärin 2–3 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin n. 13–18 h/vko). Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät liikuntaympyrässä. (Harmaa: lajitaidot, vaal. sin: hermojärjestelmä, t.sin: tuki- ja liikuntaelimet, vihreä: hengistys- ja verenkierto & aineenvaihdunta)  Esimerkkiviikko13-14v.ppt | Suunnistuksen lajiharjoittelua 150–300 h/vuosi (keskimäärin n. 3–6 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä n. 700 h/vuosi (keskimäärin n. 13 h/vko). Henkilökohtaisen valmentajan valvomilla harjoituksilla/testeillä ja ryhmäharjoituksilla on merkittävä rooli nuoren suunnistajan valmennuksessa. Omatoimisen harjoittelun määrä on kuitenkin suurempi. Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät 13-14v liikuntaympyrässä. |
17–18-vuotiaat:
19–20-vuotiaat: Henkilökohtaisen valmentajan valvomilla harjoituksilla/testeillä ja ryhmäharjoituksilla on merkittävä rooli nuoren suunnistajan valmennuksessa. Omatoimisen harjoittelun määrä on kuitenkin suurempi. |
21–22-vuotiaat:
yli 22-vuotiaat: Omatoiminen harjoittelu on määrävässä roolissa ja sen osuus on merkittävä. Ohjatuista harjoituksista osa on ryhmäharjoituksia, osa henkilökohtaisen valmentajan valvomia harjoituksia tai testejä. |
| Teema / Ikävuodet | 6 − 9 | 10 − 12 | 13 − 14 | 15 − 16 | 17 − 20 | 21 − 35 |
| Urheilijan psyyke | Nuoren suunnistajan itsetunto vahvistuu, kun hän kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään sekä kavereiden että aikuisten silmissä. Hänen kykynsä itsenäiseen, loogiseen ja syysuhteita ymmärtävään ajatteluun kehittyy.
Nuori suunnistaja: | Nuoren suunnistajan looginen ajattelu kehittyy, mutta itsetunto saattaa vaihdella. Hän voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön ja kaipaa hyväksyntää omana itsenään.
Nuori suunnistaja: | Itseluottamus ja -tunto kehittyvät paljolti kannustavan ja rakentavan palautteen kautta.
Urheilija: | Hyvä itsetunto ja itseluottamus syntyvät harjoittelun, todennetun kehittymisen ja hallittujen suoritusten kautta.
Urheilija: | Hallitut kilpailusuoritukset ja menestys ruokkivat itsetuntoa ja -luottamusta.
Urheilija:
| |
| Kilpailutoiminta | Kilpailu on hyvä harjoitus. Kilpailujen myötä nuori suunnistaja saa monipuolisia kokemuksia oppien erilaisista tilanteista ja maastoista/maastotyypeistä. Innostava ja iloinen kisaamisen ilmapiiri sytyttää halun kehittyä. Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut
Rastiviikot ja kansalliset kilpailut | Kilpailu on hyvä harjoitus. Runsaan kilpailemisen myötä nuori suunnistaja saa monipuolisia kokemuksia oppien erilaisista tilanteista ja maastoista/maastotyypeistä. Valmentajan tai ohjaajan rooli on merkittävä, kun nuori haluaa kehittää ominaisuuksiaan ja suoritustaan.
SM-kilpailut Kultainen kompassi ja siihen liittyvät aluekarsinnat Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut
Rastiviikot ja kansalliset kilpailut |
Nuorten EM-kilpailut (16-v.)
SM-kilpailut (15-16-v.) |
SM-kilpailut (17-18-v. / 19-20-v.) | World Games (joka neljäs vuosi) EM-kilpailut (joka toinen vuosi) Opiskelijoiden MM-kilpailut (joka toinen vuosi)
Euromeeting (joka vuosi) | |
| Testit |
Kestävyys:
Voima-/nopeustestit: - Urheilulukiotestit (SSL valmennuskeskukset
Suunnistustaitotesti:
Psyyken testi:
Urheilullinen elämäntapa: |
Kestävyys:
Voima-/nopeustestit:
Suunnistustaitotesti:
Psyyken testi:
Urheilullinen elämäntapa: |
Kestävyys:
Voima-/nopeustestit:
Suunnistustaitotesti:
Psyyken testi: | |||
| Teema / Ikävuodet | 6 − 9 | 10 − 12 | 13 − 14 | 15 − 16 | 17 − 20 | 21 − 35 |
| Urheilullinen elämäntapa ja urataidot | Säännölliset terveelliset ruokailut, runsas päivittäinen liikkuminen ja riittävä lepo muodostavat urheilullisen elämäntavan perustan. Nuori saa tietoa, millä tavoin voi tehdä omaehtoisia harjoituksia ja hän oppii tekemään ohjeen mukaan itsenäisiä harjoituksia. Innostus omaehtoiseen harjoitteluun syttyy.
| Nuori suunnistaja tiedostaa, mitä huippu-urheilijaksi kasvaminen vaatii ja sisäistää, mitä urheilullinen elämäntapa ja uran kokonaisvaltainen suunnittelu pitävät sisällään.
Urheilija: | Nuoren suunnistajan vastuu kehittymisestään ja omasta tekemisestään lisääntyy.
Urheilija: SSL > Urheilijan taustakartoituslomake (esimerkki) SSL > Urheilijan seurantalomake (esimerkki) | Huippusuunnistaja ottaa vastuun omasta elämästä ja tekee valintoja urheilu-uran ehdoilla siviiliuraa ja sosiaalista verkostoa unohtamatta. Opinto-polku on suunniteltu joustavaksi ja huippusuunnistusuraa tukevaksi.
Urheilija: SSL > Urheilijan taustakartoituslomake (esimerkki) SSL > Urheilijan seurantalomake (esimerkki) SSL > Urheilijan kehittymisen seurantalomake (esimerkki) | ||
| 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ | ||||||
| Tukihenkilöt / -tahot | Aikuisen on tunnettava psyykkisen kehityksen vaiheet, jotta osaa toimia lapsen kanssa oikein. Kodin merkitys on suuri liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa. Ohjaaja on idoli ja esimerkki, joka innostaa harrastuksessa ja viestii koteihin liikunnallisen arjen ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä. Harjoituksissa on turvallinen ilmapiiri (harjoituksen pysyvä rakenne, ohjaus jne.). Seuran harjoitukset karttoineen ja ratoineen sekä kausiohjelma harjoituksineen ja lähikilpailuineen ovat ikätasolle sopivia. Suunnistusharjoitukset sisältävät myös luontokasvatusta. Seuran toiminnassa aktiivinen, osaava ja innostava vetäjä sekä aktiiviset kanssaharrastajat edistävät kiinnittymistä lajiin. Seuran toimijoita koulutetaan ja tuetaan. Kaverit ja harrastuksen viiteryhmä innostavat ja kannustavat. KilpaILO-vihko, opas aikuisen roolissa toimimiseen. Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa
| Aikuisella on ohjaava rooli ja aikuisen esimerkki vaikuttaa paljon. Aktiivinen, osaava ja innostava vetäjä sekä aktiiviset kanssaharrastajat kannustavat tavoittelemaan kehittymistä. Kodin merkitys on suuri liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa. Ohjaaja luo toimintatavat, jotka luovat turvallisuutta (harjoituksen käytänteet, hyväksynnän osoittaminen). Ohjaaja viestii koteihin liikunnallisen arjen ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä ja ohjeista. Seuran harjoitustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana osaavia henkilöitä, joita koulutetaan ja tuetaan. Tehtäviä eriytetään osallistujien tason mukaan ja annetaan liikunnallisia kotitehtäviä. Seuran harjoitukset karttoineen ja ratoineen sekä kausiohjelma harjoituksineen, leireineen ja kilpailuineen ovat ikätasolle sopivia. Suunnistusharjoitukset sisältävät myös luontokasvatusta. Kaverit ja harrastuksen viiteryhmä innostavat ja kannustavat. Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa
| Aikuisella on ohjaava rooli ja aikuisen esimerkki vaikuttaa paljon. Aktiivinen, osaava ja innostava vetäjä sekä aktiiviset kanssaharrastajat pitävät lajissa mukana ja kannustavat tavoittelemaan kehittymistä. Aikuiset toimijat huomioivat murrosiän tuomat muutokset nuoren harjoittelussa, kasvussa ja kehityksessä. Kodin merkitys on suuri liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa. Kotoa kannustetaan tavoitteelliseen urheiluun ja tuetaan mm. välinehankinnoissa. Henkilökohtainen valmentaja ja ryhmävalmentajat osaavat huomioida valmennuksessa yksilön kehitystason ja antaa ohjeita laadukkaaseen omaehtoiseen harjoitteluun. Valmentajat tukevat ja osoittavat hyväksyntää murrosiän kuohuissa. Seuran harjoitustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana osaavia valmentajia, joita koulutetaan ja tuetaan. Tehtäviä eriytetään osallistujien tason mukaan. Seuran harjoitukset karttoineen ja ratoineen sekä kausiohjelma harjoituksineen, leireineen ja kilpailuineen ovat ikätasolle sopivia. Kaverit sparraavaat toisiaan ja innostavat sekä yhteiseen että yksilölliseen harjoitteluun. Urheilijan ja ryhmän mahdollisuus vaikuttaa toimintaan lisää motivaatiota. Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa
| Vanhemmilla ja perheellä on merkittävä rooli urheilullisen elämäntavan tukemisessa, kuljetuksissa, rahoituksessa ym. Nuoren suunnistajan lähimmät tukihenkilöt tiedostavat rakentavan ja kannustavan palautteen positiivisen merkityksen. Henkilökohtaisella (lähi)valmentajalla ja/tai ryhmävalmentajalla on merkittävä ohjaava ja opettava rooli urheilijan valmennuksessa. Tavoitteena on lisätä urheilijan itseohjautuvuutta ja ymmärrystä omasta harjoittelustaan.Myös seura- ja aluevalmentajat voivat olla merkittävässä roolissa. Niin urheilevat kuin ei-urheilevat ystävät tukevat tavoitteellista harjoittelua. Seura / valmentajat ottavat vastuun eri tasoisten harrastajien sijoittumisesta huippu-urheilun, harrasteurheilun ja seuratoimijan polulle. Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa
| Vanhemmilla ja perheellä on merkittävä rooli urheilullisen elämäntavan tukemisessa, kuljetuksissa, rahoituksessa ym. Henkilökohtaisella (lähi)valmentajalla on merkittävä, ohjaava ja opettava rooli urheilijan valmennuksessa. Tavoitteena on lisätä urheilijan itseohjautuvuutta ja ymmärrystä omasta harjoittelustaan.Myös liiton ryhmävalmentaja ja valmennuksen tukihenkilö sekä seura-, alue- ja akatemiavalmentajat voivat olla merkittävässä roolissa. Urheilija rakentaa yhdessä tukihenkilöidensä kanssa osaavan asiantuntijaverkoston (esim. lääkäri, fysioterapeutti, hieroja). Niin urheilevat kuin ei-urheilevat ystävät tukevat tavoitteellisen urheilu-uran jatkamista. Seura / valmentajat ottavat vastuun eri tasoisten harrastajien sijoittumisesta huippu-urheilun, harrasteurheilun ja seuratoimijan polulle. | Vanhemmilla ja perheellä edelleen tärkeä rooli huippusuunnistajan "henkisenä" tukijana. Urheilijan ja henkilökohtaisen (lähi)valmentajan suhde on tiivis, mutta omasta kehittämisestään ja kehittymisestään huolimatta valmentajan rooli voi muuttua ohjaavasta opettajasta eläytyväksi kuuntelijaksi, sparraajaksi ja mentoriksi. Huippusuunnistajan itseohjautuvuus on merkittävässä roolissa. Myös liiton ryhmävalmentaja ja valmennuksen tukihenkilö sekä seura-, alue- ja akatemiavalmentajat voivat olla merkittävässä roolissa. Huippusuunnistajalla on kattava ja osaava asiantuntijaverkosto (esim. lääkäri, fysioterapeutti, hieroja, manageri). Niin urheilevat kuin ei-urheilevat ystävät tukevat huippusuunnistajaa uran edetessä. |
| Teema / Ikävuodet | 6 − 9 | 10 − 12 | 13 − 14 | 15 − 16 | 17 − 20 | 21 − 35 |
| Liitto / Alue | Nuori suunnistaja: Alueen leiri / leirejä (osalla alueista) tai alueiden yhteinen leiri. Seurojen aloitteesta syntyviä kahden tai useamman seuran yhteisiä harjoituksia ja/tai leirejä. Ohjaaja / valmentaja: | Urheilijan polku: Valtakunnalliset urheiluoppilaitokset Valmentajan polku: Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa (taso 1) | Urheilijan polku: Valtakunnalliset urheiluoppilaitokset Nuorten maajoukkueet ja valmennusryhmät Valmentajan polku: Suunta Huipulle -kurssi (taso 2) | Urheilijan polku: Puolustusvoimien Urheilukoulu ja Kainuun prikaati Maajoukkueet ja valmennusryhmät Valmentajan polku: Suunnistusvalmentajatutkinto, SVT (taso 3) Valmentajan ammattitutkinto (taso 4) Valmentajan erikoisammattitutkinto (taso 4) | ||
| Taustatekijät | Nuoren suunnistajan valmennuksessa hyödynnetään kotipaikkakunnan olosuhteet optimaalisesti. Virikkeitä ja hyviä harjoitusolosuhteita haetaan myös muualta, pääsääntöisesti kotimaasta, mutta myös ulkomailta. Urheilijan valmentautuminen on tasapainossa opiskelun ja sosiaalisen elämän kanssa. Taloudelliset resurssit (seura, koti ym.) mahdollistavat urheilijana kehittymisen. | Nuoren suunnistajan valmennuksessa hyödynnetään kotipaikkakunnan olosuhteet optimaalisesti. Virikkeitä ja hyviä harjoitusolosuhteita haetaan sekä kotimaasta että ulkomailta. Urheilijan valmentautuminen on tasapainossa opiskelun ja sosiaalisen elämän kanssa. Taloudelliset resurssit (liitto, seura, koti ym.) mahdollistavat urheilijana kehittymisen. Urheilija taustahenkilöinen on aktiivinen ensimmäisten yhteistyökumppaneiden hankinnassa. | Huippusuunnistaja tekee valintoja urheilun ehdoilla. Hän hakeutuu tavoitteiden kannalta optimaalisiin harjoitteluolosuhteisiin. Asuin-/opiskelupaikkakunnan valinnassa (kotimaassa/ulkomailla) valmentautumisolosuhteet ovat merkittävässä roolissa. Joustava opiskelu/työ ja muu sosiaalinen elämä ovat vastapainona ammattimaiselle valmentautumiselle. Taloudelliset resurssit mahdollistavat huippupanostamisen. Menestys "avaa ovia" mahdollistaen entistä paremmat olosuhteet ja resurssit täysipainoiseen harjoitteluun. Urheilijalla on merkittäviä yhteistyökumppaneita, minkä lisäksi Olympiakomitea, liitto ja seura tukevat valmentautumista. Ammattimaisen valmentautumisen mahdollistaa urheilija-apuraha. |