Lentopallo

Tutustuminen hyvään harrastukseen.Alueellinen sarjapelaaminen.

Seuratyössä valmentajan ja perheen hyvän yhteistyön korostuminen.

Kivan harrastuksen jatkuminen. Pelaaminen alueellisissa sarjoissa.

Painopiste edelleen valmentajan ja kodin hyvässä yhteistyössä.

Tytöillä pelin fyysisyyden omaksuminen / oppiminen.

Poikien lajivalikoima kaventuu.

Parhaiden pelaaminen ikäluokkaa vanhempien kanssa ( riittävästi haasteita ).

Tyttöjen pelaaminen 1- tai 2-sarjatasolla. Poikien pelaaminen 2- sarjatasolla. Harjoittelun tavoitteellistuminen.Henkilökohtaiset tavoitteet selventyvät.

Tavoitteellinen harjoittelu huippu-urheilun suuntaan alkaa.

Parhaiden pelaaminen ikäluokkaa vanhempien kanssa / aikuisten joukkueissa.

Tyttöjen pelaaminen ratkaisuroolissa 1-sarjan kärkijoukkueissa.

Poikien pelaaminen 2 - tai 1-sarjassa.

Poikien lopullinen lajivalinta ja huippu-urheilun tavoitteleminen.

Parhaiden pelaaminen ikäluokkaa vanhempien kanssa / aikuisten joukkueissa.

Tyttöjen siirtyminen SM-liigajoukkueisiin ja paikan vakiinuttaminen pelaavassa kokoonpanossa (18 -19 vuotiaaana).

Poikien pelaaminen 1-sarjan kärjessä.

Poikien siirtyminen SM- liigajoukkueisiin / Ammattilaiseksi.

Tyttöjen pelaaminen ammattilaisina ( ulkomailla ).

Ammattimaisesti toimiva ohjaaja suunnittelee harjoittelun sisällöt.

10 -15 lapsen ryhmiä.

2 ohjaajaa ( tekniikkakoulu ja Aloittavan ohjaajan koulutus suoritettuna )

Ammattimaisesti toimiva ohjaaja vastaa harjoittelun sisällöstä.

10 -15 lapsen ryhmiä.

2  valmentajaa ( I -tason koulutus suoritettuna )

Ammattimaisesti toimivatt valmentajat vastaavat harjoittelun sisällöstä ja toteutuksesta

10 -15 pelaajan ryhmiä.

2 valmentajaa ( erityisesti tyttöjen valmentajilla II -tason koulutuksen suorittaminen. Tekniikka koulun kertaaminen kun siirrytään kuudella pelaamiseen  ).

Ammattimaisesti toimivat valmentajat vastaavat harjoittelun suunnittelusta ja toteutuksesta.

10 -14 pelaajan ryhmät.
2 valmentajaa ( II -taso suoritettu molemmilla + tekniikka koulun kertaaminen siirryttäessä kuudella pelaamiseen ).

Päätoimiset valmentajat vastaavat harjoittelun suunnittelusta ja toteutuksesta VALTAKUNNALLISESSA VALMENNUSKESKUKSESSA ( nuorten maajoukkueryhmän pelaajat ).

Päätoimiset valmentajat vastaavat harjoittelun suunnittelusta ja toteutuksesta alueellisissa lentopallo -oppilaitoksissa/ akatemioissa. Nämä valmentajat ottavat vastuun kokonaiskuormituksen seurannasta ja koordinoinnista yhteistyössä seuravalmentajan kanssa.

2 valmentajaa / 10-14 pelaajaa ( II-tason koulutus ).

Päätoimiset valmentajat vastaavat harjoittelun suunnittelusta ja toteutuksesta valtakunnallisessa valmennuskeskuksessa.

Päätoimiset valmentajat vastaavat harjoittelun suunnittelusta ja toteutuksesta alueellisisssa lentopallo - oppilaitoksissa ja akatemioissa. Nämä valmentajat ottavat vastuun kokonaiskuormituksen seurannasta ja tekevät yhteistyötä seuravalmentajien kanssa.

Päätoimiset  SM-liigavalmentajat vastaavat nuorten liigapelaajien *( kuusikko pelaajat ) valmennuksen suunnittelusta ja kokonaisrasituksen seurannasta.

2 valmentajaa / 10-14 pelaajaa. III-tason valmentaja koulutuksen suorittaminen.

Päätoimiset SM-liigavalmentajat / Akatemia valmentajat vastaavat pelaajien kehityksen jatkumisesta. Ammatti urheilijat ottavat vastuuta itse fyysisestä kehittymisestään yhdessä seuravalmentajien/ maajoukkuevalmentajien kanssa.

Valmentajalla mielellään kansainvälistä kokemusta huippulentopallosta. III- Tason valmentaja koulutus + VAT - tutkinto.

Lajiharjoitus 2 x vko a 1 - 1,5t

Omatoimista liikuntaa joka päivä / muut lajit jotka kehittävät nopeutta.

Muu liikunta: yleisurheilu monipuolisesti, telinevoimistelun perusteet

Kokonaisliikuntamäärä 16-20tuntia

Lajiharjoitus 2 x vko a'1,5 -2 tuntia.

Omatoimista liikuntaa päivittäin .

Muita lajeja: yleisurheilu ( hypyt, heito, pikajuoksut) ,voimistelu

Kokonaisliikuntamäärä 16-20 tuntia /vko

TYTÖT:
3 lajiharjoitusta viikossa a' 2 tuntia.
Oheisharjoittelua 2 x  viikossa ( ellei tukevaa lajia rinnalla  ) ohjatusti.
Omatoimista liikuntaa päivittäin.

POJAT:
2 - 3 lajiharjoitusta viikossa a' 2 tuntia.
Oheisharjoittelu osana lajiharjoituksia.
Omatoiminen liikunta/ muut lajit päivittäin.

Muut lajit: yleisurheilu ( hypyt, heitot ,pikajuoksut ), voimistelu

Kokonaisliikuntamäärä 16-20 tuntia / vko

TYTÖT:
4 lajiharjoitusta viikossa a'2 tuntia.
Oheisharjoittelua 2 -3 x 1t 
. Muuta liikuntaa päivittäin.

POJAT:
 3 lajiharjoitusta viikossa a' 2 tuntia.
Oheisharjoittelua 2 x 1t/vko  ( ellei tukevaa lajia rinnalla ).
Muuta liikuntaa päivittäin / toinen laji mielellään yleisurheilu ( hypyt, heitot, pikajuoksut )

Kokonaisliikuntamäärä 16-20tuntia/vko

TYTÖT:
4 lajiharjoitusta viikossa a' 2 tuntia.
Oheisharjoittelu 4 t/vko ( fysiikka ).
 

POJAT:
4 lajiharjoitusta a' 2 tuntia.
Oheisharjoittelu 3 t/vko. 
Turnausviikolla 3 lajia + 2 oheista (3t ). 
Kesäisin muita lajeja ( mielellään yleisurheilun heitot , hypyt ja pikajuoksu ) ja sitä kautta ominaisuuksien monipuolinen kehittäminen.

Omatoiminen harjoittelu:
 

• 2 -3 t/vko ( aerobia+ lihashuolto )

Kokonaisliikuntamäärä 16 -20 tuntia / vko

Lajiharjoittelu 10-12 t/vko (a' 1,5 -2,5t ) .
Peliroolien mukainen henkilökohtaista harjoittelua
Oheisharjoittelu 3 - 4  t viikossa ( fysiikka ). Tytöt tekevät enemmän kuin pojat.

Omatoiminen harjoittelu:

• 2 - 4 t/vko ( aerobia + lihashuolto )

Kokonaisliikuntamäärä 16 -20 tuntia/vko

Harjoituskausi:
Lajiharjoittelu 14 t/vko
Oheisharjoittelu 8 t/vko

Kilpailukausi:
Lajiharjoittelu 12 t/vko + pelit 8t ( 2 peliä viikonloppuna ).

• osa lajiharjoittelusta pelipaikka kohtaista  tekniikkaharjoittelua

Oheisharjoittelu  5 - 8 t/vko

10 / 90%

20 / 80%

Tytöt: 50 - 50%

Pojat: 40 - 60%

Tytöt:60 - 40%

Pojat: 50 - 50%

Tytöt:: 70 - 30%

Pojat :60 - 40%

Tytöt : 90 - 10%

Pojat : 80 - 20%

100% / 0%

Ei katsastus - ja maajoukkuetoimintaa.

Ei katsastus - ja maajoukkuetoimintaa.

Alueleiritoiminta tytöillä ja pojilla.

Tyttöjen valtakunnaliset maajoukkueleirit alkavat.

Lentopalloliiton tekniikkaleirit osana katsastus - ja koulutustoimintaa.

Alueleiritoiminta.

C - Ikäisten alue SM-turnaus syyskuussa.

Maajoukueiden katsastusleiritoiminta alkaa.

Maajoukkuerippileiri.

B- ikäisten alue SM-turnaus tammikuussa.

Maajoukkuleiritys ympärivuotista. Kansainväliset turnaukset.

Pohjoismaiden Mestaruus turnaus.

16- vuotiaana parhaat/potentiaalisimmat valtakunnalliseen valmennuskeskukseen harjoittelemaan ja opiskelemaan.

Teemaleirit ( passarit, liberot ) ja katsastustoiminta.

Haastajaleirit keskuksessa oleville pelaajille.

U18 EM-karsinnat ja kisat. U18 MM-kisat ( EM-kisojen 6 parasta ). Haastajaleirejä valmennuskeskuksessa.

U19 EM- karsinnat ja kisat. U19 MM-kisat ( EM-kisojen 6 parasta ).

Katsastusleirejä.

U20 MM-karsinta ja kisat. Parhaat pelaajat mukana aikuisten maajoukkutoiminnassa. Aikuisten maajoukkue katsastukset.

Sotilaiden arvokisat ( MM, etc ).

Aikuisten maajoukkueiden optimaaliset kilpailu  - ja harjoitteluolosuhteet luovat hyvän pohjan siirtymiselle ammattilaiseksi.

Perustekniikat:

• Sormilyönti 
• hihalyönti
• ala -aloitus
• hyökkääminen yhdellä kädellä mahdollisimman usein.

YKSILÖIDEN OPETTAMINEN

HUOM! Kopin käytöstä mahdollisimman pian "oikeisiin tekniikoihin"

Edellisten lisäksi:

• kenttä puolustus liikkeet, kierähdys, tiikeri
• iskulyönnin ponnistus ja kokonais suoritus
• takapassi

YKSILÖIDEN OPETTAMINEN

HUOM! Kopin käytöstä mahdollisimman pian oikeisiin tekniikoihin
 

Tytöt kuudella pelaamisen opettelua.

Pojat kuudella pelaaminen jälkimmäisenä vuonna ( D- ikäisissä )

Perustekniikat:

• torjunta tekniikka ( askeleet ,käsien taito, ponnistus )
• ylä aloitus ( leija jalat maassa, hyppyleija )
• yhden jalan ponnistuksella hyökkäys ( tytöt - pojat )

YKSILÖIDEN OPETTAMINEN

Kotitehtäviä taidon harjoitteluun

Kahdella/yhdellä passarilla pelaaminen .

Ykköshyökkäysten opettelu ( pojat).

Yhden jalan ponnistuksella hyökkääminen osaksi tyttöjen hyökkäyspelaamista.

Hyppyleijan opettelu

Pallottoman pelaajan liikkuminen

YKSILÖIDEN OPETTAMINEN JOUKKUEHARJOITTELUSSA

Kotitehtäviä taidon harjoittamiseen

Yhden passarin järjestelmä pojilla.

Pojilla kolmen metrin hyökkäysen liittäminen pelaamiseen.

Kieerehyppysyötön opettelu

Vastaanottohyökkäyksen kehittäminen ( passi pelaamisen kehittäminen )

YKSILÖIDEN OPETTAMINEN JOUKKUEHARJOITUSTEN YHTEYDESSÄ 

Kotitehtäviä  taidon harjoittamiseen

Torjunta -puolustus ja jatkohyökkäyspelin hiominen.

Kuutospaikan hyökkäyksen opettelu.

YKSILÖIDEN OPETTAMINEN

Pelillisen kovuuden kehittäminen kovatasoisilla otteluilla/harjoittelulla.

Taktinen pelaaminen.

YKSILÖN TAITOJEN HIOMINEN

Ensimmäinen motorinen herkkyyskausi on syntymästä kahdeksaan ikävuoteen.

6-8 vuotiaiden lasten harjoittelussa huomioitava:

MOTORISTEN PERUSTAITOJEN MONIPUOLINEN HARJOITTELU

• Tapainotaidot: Tasapainon harjoittelu paikallaan ja liikkeessä erilaisten teline- ja esteratojen avulla.
• Esineen käsittelytaidot: Pallon heitto-kiinniotto, pallon vierittäminen, pallon lyönti, pallon potkaiseminen.
• Liikkumistaidot: Juoksu, hypyt, hyppelyt, loikat ja kiipeily.  

LAJITAITOJEN OPPIMINEN

• Lentopallon lajitaitoja (katso teema lajitaidot)
• Pelaajalla oma lentopallo kotona (kotitehtävät)

KOORDINAATIO

• Juoksukoulu: Polvennostokävely, polvenostojuoksu, kanta-pakarajuoksu, hyppelyt jne.

NOPEUS:

• Liikenopeus ja reaktionopeus(näkö-, kuulo- ja tuntoärsykkeeseen). Erilaiset pallopelit ja liikuntaleikit.
• käden liikenopeus, heittäminen ( erityisesti tytöt)
• yleisurheilun hypyt , heitot ja juoksut

VOIMA:

• Nopeusvoimaperiaatteella oman kehon painolla
• Oman kehon painolla lihaskuntoa: punnerrukset, vatsalihakset, selkälihakset ja kyykyt.
• Erilaiset teline- ja esteradat.

LIIKKUVUUS:

• Alku- ja loppuverryttelyjen opettaminen
• Venyttelyn opettaminen.
• aktiivinen liikkuvuus

KESTÄVYYS.

• Monipuolista aerobista liikuntaa 30-60min joka päivä.
• Erilaiset pelit, leikit ja kisailut
• hiihto
• Kävellen tai pyöräillen kouluun!

Toinen taidon herkkyyskausi on ikävuosien 9-12 välillä -> TAITOJEN OPPIMISKYKY SUURIMMILLAAN!

9-10 vuotiaiden lasten harjoittelussa painotettava:

YLEISTAITAVUUDEN KEHITTÄMINEN JA VAHVISTAMINEN

• Erilaiset pallotemput
• Pallopelit
• Yleisurheilu

LAJITAITOJEN VAHVISTAMISTA JA UUSIEN OPPIMISTA

• Lentopallon lajitaitoja (katso teema lajitaidot)
• Pelaajalla oma lentopallo kotona (kotitehtävät)

KOORDINAATIO

• Jalkojen taitavuus erilaisten koordinaatio- ja ketteryysratojen avulla, vanneradat, koordinaatiotikapuut.
• Käsien taitavuus erilaisten heittoharjoitteiden avulla, erilaisten pallon kiinniottoharjoitteiden avulla, yhdistelemällä heitto-kiinniottoharjoitteita.
• Lajin itsessään tarjoamat monipuoliset koordinaatioharjoitteet. Iskulyöntiaskeleet, torjunta askeleet ja lajitekniikkasuoritukset pallon kanssa tarjoaa mitä parhaita koordinaatiosuorituksia!

NOPEUS:

• Liikenopeus ja reaktionopeus(näkö-, kuulo ja tuntoärsykkeeseen)Lentopallo ja muut pallopelit, erilaiset liikuntaleikit ja kisailut, joissa reaktioita sekä paljon nopeita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä.
• käden liikenopeus, heittäminen ( erityisesti tytöt )
• yleisurheilun hypyt , heitot ja juoksut

VOIMA:

• Nopeusvoimaperiaatteella hypyt, hyppely, loikat ja kinkat
• Oman kehon painolla punnerrukset, vatsalihakset, selkälihakset ja kyykyt
• Keppijumppa

LIIKKUVUUS:

• Alku- ja loppuverryttelyt osana harjoittelua
• Venyttelyn vaatiminen
• Aktiivinen liikkuvuus

KESTÄVYYS:

• Monipuolista aerobista liikuntaa 30-60min joka päivä
• Erilaiset pelit, leikit ja kisailut
• Hiihto
• Kävellen tai pyöräillen kouluun!

Toinen taidon herkkyyskausi on ikävuosien 9-12 välillä -> TAITOJEN OPPIMISKYKY SUURIMMILLAAN!

11-12 vuotiaiden lasten harjoittelussa huomioitava:

YLEISTAITAVUUDEN VAHVISTAMISTA EDELLEEN

• Erilaiset pallotemput
• Pallopelit
• Yleisurheilu

LAJITAITOJEN VAHVISTAMISTA JA UUSIEN OPPIMISTA

• Lentopallon lajitaitoja (katso teema lajitaidot)
• Pelaajalla oma lentopallo kotona (kotitehtävät)

KOORDINAATIO

NOPEUS:

• Liikenopeus ja reaktionopeus(näkö-, kuulo ja tuntoärsykkeeseen)Lentopalloharjoitteissa nopeita reaktioita palloon ja teräviä liikkeellelähtöjä.
• Muut pallopelit, erilaiset kisailut, joissa reaktioita sekä paljon nopeita pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä.
• käden likenopeus, heittäminen ( erityisesti tytöt )
• yleisurheilun hypyt , heitot ja juoksut

VOIMA:

• Keppijumppa ja tavoitteena oppia jalkakyykyn, rinnallevedon ja tempauksen tekniikat!
• Keskivartalon voima/hallinta, monipuoliset kuntopiirit
• Erilaiset kuntopallon heitot (koripallo, 1kg ja 2kg) ->nopeus/räjähtävyys, lihaskestävyys

LIIKKUVUUS:

• Alku- ja loppuverryttelyt osana harjoittelua
• Venyttelyn vaatiminen
• Aktiivinen liikkuvuus

KESTÄVYYS:

• Monipuolista aerobista liikuntaa vähintään 30 min, mielellään 60 min joka päivä
• Erilaiset pelit
• Hiihto
• Kävellen tai pyöräillen kouluun!

NOPEUS:

• juoksunopeus ( liike- ja reeaktio nopeus )
• käden liikenopeus
• lajinomainen nopeus ( liikkeet torjunnassa, kenttäpuolustuksessa,ponnistuksissa )
• reaktionopeus näköärsykkeeseen

VOIMA:

• tytöillä voiman kehittymisen herkkyyskausi ,
• perusliikkeet: rinnalleveto, jalkakyykky, ylivedot, leuanveto etc käyttö harjoituksissa
• perusvoimaharjoittelu nopeusvoimaperiaatteella
• hyppely - ja loikkaharjoitteet
• lihaskestävyys
• kuntopallonheitot
• nopeusvoima harjoittelu hyppelyiden kautta

LIIKKUVUUS:

• aktiivinen liikkuvuus
• rintaranka, lantio, olkanivelet

KESTÄVYYS:

• lajinomainen lajiharjoittelun kautta
• yleinen kestävyys koknaisliikuntamäärän kautta
• aerobinen harjoittelu

NOPEUS:

• juoksunopeus ( liike - ja reaktio nopeus )
• nopeusharjoittelu näköärsykkeeseen perustuen
• lajinomainen nopeusharjoittelu ( teknisesti oikeat ja tehokkaat lajisuoritukset )
• käden liikenopeus

VOIMA:

• perusvoimaharjoittelu
• noepeusvoima ( pika- ja räjähtävä voima )
• vapaa -painoharjoittelu
• huoltava voimaharjoittelu

LIIKKUVUUS:

• aktiivinen liikkuvuus
• passiivinen liikkuvuus harjoittelu palauttavana ( pojilla enemmän kuin tytöillä )

KESTÄVYYS:

• aerobista harjoittelua myös erillisenä yksilöllisyys huomioiden
• osittain lajiharjoittelun kautta
• palauttava aerobinen harjoittelu

NOPEUS:

• reaktionopeus näköärsykkeeseen
• ponnistus kontaktin nopeus
• lajinomainen nopeus, tehokkaiden lajisuoritusten kautta

VOIMA:

• pojilla voiman kehittymisen herkkyyskausi
• vapaa painoharjoittelu nopeusvoimaperiaatteella
• kuntopallonheitot
• yksilöllisyys
• tytöillä enemmän voimaharjoittelua kuin pojilla

LIIKKUVUUS:

• aktiivinen liikkuvuus
• palauttava passiivinen venyttely

KESTÄVYYS:

• lajinomainen kestävyys lajiharjoittelun määrän kautta
• aerobinen kestävyys palauttavana harjoitteluna, Lenkkeily, uinti
• yksilöllisten tarpeiden mukaan

NOPEUS:

• reaktionopeus
• lajinomainen nopeus tehokkaiden lajisuoritusten kautta

VOIMA:

• perusvoimaharjoittelu
• noepusvoima harjoittelu ( pika -ja räjähtävä voima )
• yksilöllinen harjoittelu

LIIKKUVUUS:

• aktiivinen liikkuvus
• palauttava venyttely ( passiivinen )

KESTÄVYYS:

• lajiharjoittelun määrän kautta
• palauttava aerobinen lenkkeily
• yksilöllisyys

Kyky toimia erilaisissa pelikokoonpanoissa  ja erilaisuuden hyväksyminen. Kognitiivisten pelitaitojen kehittyminen mm. mallioppimisesta mielikuvien käyttöön, avaruudellisen hahmottamisen kehittyminen ja kilpailutilanteisiin tottuminen.

Positiivisen minäkuvan omaksuminen. Kilpailutoimintaan sitoutuminen. Psyykkiseen kestävyyvteen kasvaminen. Motivoituminen taito- ja taktiikkaharjoitteluun.

Harjoittelutaidon vakiintuminen: keskittymiskyky, tavoitteellisuus,pitkäjänteisyys ja sisukkuus. Vastuunottaminen harjoittelun ja pelisuoritusten laadusta. Itseohjautuvuus ja urheilullisten tavoitteiden työstäminen. Lajivalinta ja kokonaisharjoittelua tukevien oheisharrastusten ylläpitäminen. 

Huippu-urheilijatyyppien löytäminen ja sitouttaminen maajoukkuetoimintaan. Psyykkisten menestystekijöiden merkityksen oppiminen  osaksi henkilökohtaista  kokonaisvalmennusta. .

Psyykkisten kehityskohteiden ja vahvuuksien arviointi pelikatsastuksen ja peliroolituksen näkökulmasta. Henkilökohtainen psyykkisen kilpailusuunnitelman oppiminen. Maajoukkuetoimintaan itsenäisesti sitoutuminen ja joukkue-urheilun psyykkisten menestystekijöiden omaksuminen.

Huippusuorituksen ja ammatillisen otteen vakiinnuttaminen - yksilöurheiljana joukkuelajissa.

Huippu-urheilun karikoista selviäminen ja ammatillisen uran vakiinnuttaminen.

Valmentajan ja vanhempien yhteistyön tukeminen ja psyykkisten tekijöiden omaksuminen osaksi seuratason valmennustyötä. Psyykkisen valmennuksen osuus Aloittavan ohjaajan koulutuksessa ja I-tason valmentajakoulutuksessa.

Urheilupsykologin koulutus osana II-tason valmentajakoulutusta.

Urheilupsykologinen koulutus osana Liiton valmentajakoulutusta.

Urheilupsykoginen testaus rippileirillä ja maajoukkuetapahtumissa: peliroolit, vahvuudet ja kehityskohteet, rekrytointi valmennuskeskukseen ja nuorten maajoukkuetoimintaan.

Testipalaute urheilijalle ja huippu-urheilijatyyppien sitouttaminen maajoukkuetoimintaan. Yhteistyö perheiden ja vanhempien kanssa.

Urheilupsykologinen testaus: persoonallisuustestit, urheilupsykolgoiset testit, haastattelu, henkilökohtaiset testipalautteet urheilijille, valmentajien työnohjaus, yhteistyö vanhempien kanssa. 

Psyykkisen valmennuksen -kurssi valmennuskeskuksessa. Maajoukkuetoiminnan tukeminen: urheilupsykologinen koulutus ja erilaiset psyykkisen valmennuksen prosessit (ryhmäyttäminen, kilpailuun valmistautumisen joukkueena).

Henkilökohtaiset keskustelut ja tapaamiset. Urheilupsykoginen tuki urheilu-uraan liittyvissä ongelma- ja kriisitilanteissa.