Curling

Tutustuminen curlingiin leikin avulla.

Jääharjoittelun aloittaminen. 

Sääntöihin tutustuminen.

Eri pelaajarooleihin tutustuminen.

Juniori-ikäisenä säänöllisen ja ohjatun valmennuksen aloittaminen. Kilpaileminen mukaan ohjelmaan.

Aikuisten sarjatasolla huipulla kilpaileminen jopa 30 vuoden ajan.

Seniori-ikäisinä kilpailua voi harrastaa yli 70 vuotiaaksi asti.

Lajin tunnettavuuden lisääminen liiton, koulujen ja kuntien toimesta.

Lajin tunnettavuuden lisääminen. Koulujen liikuntatuntien yhdeksi lajiksi curling. Nuorten junioreiden mukaan saaminen seuroihin.

Säännöllisen valmennuksen ja kilpailemisen aloittaminen. Junioreilla omat SM-sarjat. Edelleen kouluissa mahdollisuus curlingiin liikuntatunneilla.

Harrastajamäärien kasvu, kilpailun koveneminen ja sarjatasojen lisääminen, säännöllinen osallistuminen ja menestys arvokisoissa. Lajiohjaajien koulutuksen aloittaminen.

Seniori-ikäisten pelaajien kokemuksen hyödyntäminen mm. valmennuksen tai lajiohjaajan kautta. Osallistuminen edelleen kilpailuihin ja edustustehtäviin.

Perhe, kaverit.

Perhe, kaverit, koulu, seura.

Perhe, koulu, kaverit, seura, liitto, kaupunki.

Perhe, seura, liitto, olympiakomitea, kaupunki

Perhe, seura, liitto

tutustuminen, leikki, riittävä muu liikunta, sovellukset

Lajiharjoittelun aloittaminen jäällä, riittävä muu liikunta

Liiton valmennusryhmissä mukana, kilpaileminen junioreiden SM-kisoissa, edustustehtävät arvokisoissa, riittävän monipuolinen liikunta.

Riittävän paljon jääaikaa, kv-kilpailut, tasokas valmennus, riittävän monipuolinen liikunta.

Liikunnan merkitys seniori-ikäisille, edustustehtävät, tietotaidon välittäminen eteenpäin.

5 kertaa kilpailukauden aikana. Lisäksi monipuolista liikkumista viikottain.

1-2 krt/vko = 2-4 h/vko lajiharjoittelua + 2-3 krt/vko muuta liikuntaa.

2-4 krt/vko = 4-8 h/vko lajiharjoittelua + 1-2 krt/vko muuta liikuntaa. Kilpailukauden ulkopuolella fyysistä harjoittelua 5 krt/vko.

4-6 krt/vko = 8-12 h/vko lajiharjoittelua + 1-2 krt/vko muuta liikuntaa. Kilpailukauden ulkopuolella 5-6 krt/vko fyysistä harjoittelua.

1-2 krt/vko = 2-4 h/vko lajiharjoittelua + 1-2 krt/vko muuta liikuntaa. Lisäksi kilpailukauden ulkopuolella muuta liikunta 3-4 krt/vko.

Pelin idean ja sääntöjen ymmärtäminen leikin kautta.

Yksilötaidot:

1. heittotekniikan harjoittelu: liuku ja kierteiden opettelu

Joukkuetaidot:

1. pelin idean ymmärtäminen
2. eri rooleihin tutustuminen joukkueessa 
3. sääntöjen sisäistäminen.

Yksilötaidot:

1. Heittotekniikan harjoittelu:
   • ponnistus
   • liuku
   • liu'un suunta
   • irrotus
2. Eri heittovoimien harjoittelu
   • suoja
   • määrämittainen
   • poisto
3. Harjaamisen tekniikan harjoittelu
   • liikkuminen harjatessa
   • molemmilta puolilta harjaaminen
4. Yksilön fysiikan parantaminen
   • lihaskunto
   • kestävyys

Joukkuetaidot:

1. joukkueen erilaiset roolit
2. eri heittopaikkojen vaatimukset
3. pelitaktiikan perusteita.

Yksilötaidot:

1. Heittotekniikan harjoittelu:
   • eri heittovoimien harjoittelu
     • suoja,
     • määrämittainen
     • eri kovuiset poistot
   • liu'un suunta
   • irrotus.
2. Harjaustekniikan harjoittelu:
   • voiman arviointi
3. Yksilön fysiikan parantaminen
   • lihasvoiman kehittäminen
   • kestävyyden kehittäminen

Joukkuetaidot:

1. yksilön rooli joukkueessa
2. oman pelipaikan erityispiirteiden harjoitteleminen
3. joukkueen kommunikaatio
4. pelitaktiikan opettelu ja syventäminen
5. olosuhteiden hallinta
   • kivet
   • jää

Yksilötaidot:

1. pyritään ylläpitämään aiemmin opittua,
2. huolehditaan fysiikasta ja liikkuvuudesta.

Joukkuetaidot:

1. pelitaktiikan syventäminen
2. joukkueen kommunikaatio
3. olosuhteiden hallinnan syventäminen
   • kivet
   • jää

leikinomaista kilpailemista kavereiden, koulun tai perheen kanssa

Koululaiskisoja ylä-asteella, liiton testikisoja leirien yhteydessä.

Junioreiden SM-kisat, paikallissarjat, miesten/naisten SM-sarjat, junioreiden arvokisat.

SM-sarjat, ECT-turnaukset, arvokisat, Pohjois-Amerikan turnaukset.

SM-sarjat, senioreiden SM-kisat, senioreiden MM-kisat, paikallissarjat.

SM-sarjan ja juniori SM-kisojen lisäksi muutama kansainvälinen turnaus kaudessa.

SM-sarjan lisäksi syksyllä ennen EM-kisoja osallistuminen useisiin ECT-viikonloppuihin ja yhdistetty harjoittelu/kilpailumatka Pohjois-Amerikkaan.

SM-sarjojen lisäksi senioreiden MM-kisat ja kotimaisia sekä kansainvälisiä kutsukilpailuja.

Perheen ja koulun roolin tärkeys jotta lapsi ymmärtää liikunnan tärkeyden.

Seurojen lajiohjaajat, koulujen liikunnanopettajat, kurssit ja leirit.

Liiton valmennustoiminta, taloudelliset satsaukset, seurojen tuki.

Liiton rooli tien avaajana ja asiantuntijana curlinghallien rakentamisessa ja curling olosuhteiden parantamisessa.

Taloudellinen tuki, maajoukkueiden valmennusryhmät, olosuhteiden parantaminen.

Liiton rooli tien avaajana ja asiantuntijana curlinghallien rakentamisessa ja curling olosuhteiden parantamisessa.

Taloudellinen tuki MM-kisoihin, maajoukkuevalmentajan käyttäminen apuna (vrt. golf pro).

Yhteistyö koulujen kanssa lähinnä lajin tunnettavuuden kasvattamiseksi.

Yhteistyö koulujen kanssa, juniorileirien järjestäminen, taloudellinen satsaus, maajoukkuevalmentajan tuki.

Edustusjoukkueiden kuuluminen maajoukkuevalmennuksen piiriin, jääajan tarjoaminen, taloudellinen tuki, leiritykset, antidoping ja puhtaan urheilun puolesta toimiminen.

Maajoukkuevalmennuksen järjestäminen, taloudellinen tuki huippujoukkueille, sponsoreiden hankkiminen, antidoping ja puhtaan urheilun puolesta toimiminen, EM-kisojen järjestäminen Suomessa.

Senioreiden MM-kisojen järjestäminen Suomessa. Kokeneiden ja menestyneiden pelaajien hyödyntäminen valmennuksen ja lajiohjauksen muodossa. Osallistuminen hallitus- ja valiokuntatyöskentelyyn.