Squash

Lajin esittely ja positiivisen mielikuvan luominen.

Liikunnan riemua lasten välineillä squashkentällä ja vinkkejä välillä sekaan.

Mukana seuran valmennusryhmissä.

Ohjaaja on motivaattori.

Toiminta on vaihtelevaa, kehittävää ja hauskaa.

Murrosiän lopulla harjoittelu muuttuu määrätietoiseksi.

Harjoittelumäärät kasvavat ja kilpailu on olennainen osa harrastusta ja harrastus olennainen osa jokapäiväistä elämää. Kansainväliset kilpailut tärkeä osa valmentautumista.

Henkinen valmistautuminen urheiluoppilaitokseen siirtymiseen alkaa. 

Murrosiän päättyessä alkavat kovimmat harjoitteluvuodet. 

Tukiryhmät ja -toiminnot ovat yhä tärkeämpiä.

Urheiluoppilaitoksissa harjoittelu olennaista.

Valmistautuminen  ammattilaisuuteen alkaa.

Ammattilaisuuden alkaminen.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen.

Kilpailut pääosin ulkomailla.

Toiminta tapahtuu seuroissa.

Harjoittelun pääpaino on kotiseurassa. Alue- ja maajoukkueleirit ovat tärkeitä.

Kansallinen ja kansainvälinen juniorikilpailutoiminta alkaa.

Perusharjoittelu tapahtuu kotiseurassa. Tehokasta alue- ja maajoukkueleiritoimintaa. Squashryhmät urheilupainotteisissa yläkouluissa.

Kilpailutoiminnassa kansainväliset ja kansalliset juniorikilpailut sekä kansalliset aikuisten kilpailut pelitason mukaan.

Harjoittelu pääasiassa harjoituskeskuksessa ja maajoukkueleireillä. Opiskelu urheiluoppilaitoksessa, esim. urheilulukiossa. Vaihto-oppilasvuosi esim. Englannissa mahdollinen.

Kansainväliset juniorikilpailut ovat avainasemassa. Kansallisissa kilpailuissa aikuisten kilpailut tärkeitä.

Parhailla pelaajilla ammattilaisuus alkaa. Suomessa harjoitellaan harjoituskeskuksessa. Ulkomailla tapahtuva harjoittelu lisääntyy.

Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheiluakatemian avulla. Jotkut opiskelevat squashammattilaisuuden rinnalla, jotkut haluavat kohdistaa kaiken energian yhteen asiaan.

Kilpailutoiminnan painopiste on ammattilaispelaajilla kansainvälisissä kilpailuissa.

Urheilija

• liikunnan ilo
• kiinnostuu urheilusta yleensä ja squashista lajina

Valmentaja

• alle 7-vuotiaiden innostaminen, liikunnalliset valmiudet
• myöhemmin lajin perustaidot, johdonmukaisuus, monipuolisuus

Vanhemmat

• kannustaminen ja rohkaisu, myöhemmin myös säännöllisyys ja tunnollisuus
• taloudellinen tuki

Urheilija

• innostuu squashista lajina
• muita lajeja edelleen rinnalla
• motivoitunut urheilemaan

Valmentaja

• osaa opettaa lajitekniikkaa
• johdonmukainen

Vanhemmat

• kannustaminen
• monipuolinen huolehtiminen lapsesta
• henkinen ja taloudellinen tuki

Urheilija

• valitsee squashin päälajiksi ja asettaa tavoitteet korkealle
• omaa intohimon harjoitella ja kehittyä

Valmentaja/-t

• osaa opettaa tekniikan lisäksi taktiikkaa
• analysoi suorituksia
• mukana kisoissa
• pitkäjänteinen toiminta
• lihashuolto, opastus ja ennaltaehkäisy

Vanhemmat

• kannustaminen
• ravinnosta ja levosta huolehtiminen
• taloudellinen tuki

Urheilija

• tähtäimessä huippusquash
• tekee kouluvalintoja urheilun ehdoilla
• fyysisen ja henkisen kovuuden rakentaminen
• omiin vahvuuksiin ja kehityskohteisiin panostaminen

Valmentaja/-t

• yksilön tekninen ja taktinen valmentaminen
• yksilöllinen kehitysohjelma
• maajoukkuevalmentajat mukana
• valmentajien keskinäinen yhteydenpito
• valmentajan oman ammattitaidon kehittäminen

Vanhemmat ja lähipiiri

• urheilun ja opiskelun yhdistämisen tukeminen
• taloudellinen ja henkinen tuki
• huolehtia nuoren ravinnosta ja levosta
• ystävyys

Hieroja/ fysioterapeutti

• säännöllinen ja ennaltaehkäisevä lihashuolto
• kuntoutus

Ravintoasiantuntija

• valmentautumista tukeva ruokavalio

Lääkäri

• nopeat diagnoosit ja hoitoon ohjaus

Urheilija

• motivoitunut toimimaan tavoitteiden mukaisesti
• osaa olla myös kriittinen itseään kohtaan
• uskaltaa voittaa
• kuuluu Suomen huippupelaajien joukkoon
• myöhemmässä vaiheessa: valmis ammattilainen
• tietää mitä menestyminen vaatii ja on valmis tekemään sen eteen töitä
• urheilun ja elämän muiden osa-alueiden tasapainottaminen

Valmentaja/-t

• tuntee kv-huipun vaatimustason
• pystyy auttamaan urheilijaa huipulle pääsemisessä
• yhteistyö ja luottamus eri valmentajien kesken

Vanhemmat ja lähipiiri

• henkinen tuki ja luottamus
• taloudellinen turva
• ystävyys

Hieroja/ fysioterapeutti

• säännöllinen ja ennaltaehkäisevä lihashuolto
• kuntoutus

Ravintoasiantuntija

• valmentautumista tukeva ruokavalio

Lääkäri

• säännölliset tarkastukset
• nopeat diagnoosit ja hoitoon ohjaus

Manageri

• yhteistyösopimukset
• mediasuhteet

PÄÄTAVOITTEENA LIIKUNNALLISTEN PERUSTAITOJEN OPPIMINEN

TEKNINEN JA TAKTINEN OSAAMINEN:

ALLE KOULUIKÄISET: 

Painopisteenä yleistaitavuuden kehittäminen leikkien ja erilaisten  temppuratojen avulla.  Kehon hallintaa, tasapainoa, nopeita askelluksia suunnanmuutoksia ja erilaisia pallojen hallintaa vaativia leikkejä tulisi korostaa. Positiiviset elämykset squashkentällä ovat avainasemassa.

 7-10-VUOTIAAT:          

Yleistaitoja kehitetään edelleen monipuolisten leikkien, pelien ja temppuratojen avulla. Lajitaitojen harjoittelussa keskitytään leikinomaisesti  palloon osumiseen, mailaotteeseen ja peruslyöntien perusteiden oppimiseen. Squashin perussääntöjen ja turvallisuuden oppiminen on  tärkeää.

FYYSISET OMINAISUUDET:

ALLE  KOULUIKÄISET: 

Harjoittelu painottuu nopeuden  kehittämiseen monipuolisilla liiketiheyttä, reaktiokykyä ja rytmitajua kehittävillä leikeillä. Peruskestävyyspohjaa rakennetaan monipuolisella liikunnan harrastamisella.

7-10-VUOTIAAT:           

Nopeusominaisuuksia kehitetään liiketiheyttä, reaktiokykyä ja rytmitajua kehittävillä leikeillä jokaisessa harjoituksessa. Peruskestävyyspohjaa rakennetaan monipuolisella päivittäisellä liikunnan harrastamisella. Liikkuvuusharjoittelua mukana jo pienestä pitäen. ( AP )

TAVOITTEENA OPPIA HARJOITTELEMAAN.

TEKNINEN JA TAKTINEN OSAAMINEN:

Monipuolinen liikunta tulisi säilyttää osana harjoittelua yleistaitavuuden kehittymisen varmistamiseksi. Muita lajeja kannattaa harrastaa. Squashissa tavoitteena oppia perus-, lento- ja eteenlyöntien tekniset suoritukset. Harjoitellaan myös liikkumistekniikan perusteita. Taktisen osaamisen painopisteena vastustajaa juoksuttavan peruskuvion perusteiden oppiminen. Harjoitellaan kilpailemista ei niinkään voittamista.

FYYSISET OMINAISUUDET: ( Harjoitteet kannattaa tehdä leikinomaisesti ) 

Nopeusominaisuuksia kehittäviä harjoitteita jokaisessa harjoituksessa: liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja liikkumistekniikkaa!!  Voimaominaisuuksia kehitetään lihaskuntoharjoitteilla käyttäen oman kehon painoa. ( Keskitytään lihasten aerobiseen jaksamiseen.)  Erityisen tärkeää lantion ja sitä ympäröivän lihaksiston harjoittaminen tulevaa varsinaista voimaharjoittelua varten. Myös erilaiset hyppelyharjoitukset ovat  sisältyvät ohjelmaan.  Liikkuvuusharjoittelu on  erittäin tärkeää. Aerobista peruskestävyysliikuntaa jossakin muodossa päivittäin 30-60 minuuttia. ( AP )

TEEMA: HARJOITELLAAN HARJOITTELEMISTA

Henkilökohtainen valmentaja on tärkeä osa pelaajan kehitysprosessia.

TEKNINEN JA TAKTINEN OSAAMINEN:

Hiotaan määrätietoisesti lajin perustekniikkaa. Harjoitellaan tekniikan toimivuutta myöskin nopeammassa pelitemmossa. Lentolyöntitekniikan harjoittaminen ja siirtäminen pelitilanteisiin korostuu. Liikkumistekniikka ja tasapainoiset lyöntiasennot avainasemassa. Pelitaktiikassa kiinnitetään erityistä huomiota hyökkäys- ja puolustustilanteiden aistimiseen ja vastustajaa juoksuttavan pelikuvion edelleen kehittämiseen. Paitsi puutteitaan pelaajan tulee kehittää myös omia vahvuuksiaan. Kehitettävien asioiden jaksottelu painopisteisiin helpottaa kehittymistä. Tekniikka- ja taktiikkaharjoittelu koostuu seuraavasti asioista: Yksinlyönnit, drilliharjoitteet, rajoitetut pelit, harjoituspelit ja kilpapelit. 

FYYSISET OMINAISUUDET: ( Harjoittelun jaksottaminen oleellista )

Nopeuden kehittämisessä painopsteenä edelleen liiketiheys ja reaktiokyky. Nopeusosioita on mukana lähes päivittäin. Ennen murrosikää voimaharjoittelussa tehdään lihaskoordinaatioharjoituksia ja opetellaan voimaharjoitustekniikoita. Hyppelyharjoitteet, kuntopallolla tehdyt nopeusvoimaharjoitteet ja omalla painolla tai  pienillä vastuksilla tehdyt  lihaskuntoharjoitteet ( painopisteenä lantion seutu ) antavat pohjan tulevalle kovemmalle voimaharjoittelulle. Peruskestävyysharjoittelua jossain muodossa sisältyy ohjelmaan lähes päivittäin. Maitohapolliset nopeuskestävyysharjoitukset vasta murrosisän alkamisen jälkeen. Ennen murrosikää kovat harjoitukset pelien muodossa riittävät. Liikkuvuusharjoittelu on korostetun tärkeää; venyttelyä on tehtävä lähes päivittäin ( AP )

TEEMA: HARJOITELLAAN KILPAILEMISTA

Harjoittelun jaksottaminen on oleellista niin teknisten, taktisten kuin fyysisten ominaisuuksien kehittämisen kannalta. Myöskin harjoittelutauot kuuluvat valmentautumiseen, jotta vähennetään loukkaantumisriskiä ja palaudutaan kovasta harjoittelusta henkisesti.

Henkilökohtainen valmentaja auttaa pelaajaa kehittymään.

TEKNINEN JA TAKTINEN OSAAMINEN:

Pääpaino harjoittelussa on  pelaajan omien teknisten ja taktisten vahvuuksien ja puutteiden kehittämisessä. Tavoitteena määrätietoinen pelikuvio, jossa pelaaja pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan erilaisia vastustajia vastaan erilaisissa olosuhteissa. Pelaajan tulee pystyä säilyttämään oma pelikuvio yhä kovemmassa ja kovemmassa pelitemmossa tai stressitilanteessa. Laadukkaalla tekniikkaharjoittelulla, rajoitetuilla peleillä, harjoituspeleillä ja erityisesti kovilla kilpapeleillä pyritään varmistamaan opittujen taitojen siirtyminen kilpailuihin.

FYYSISET OMINAISUUDET:

Nopeusominaisuuksia kehitetään paitsi liiketiheyttä, reaktiokykyä ja taitoa kehittämällä myös voimaharjoittelulla. Nopeuskestävyysharjoitteissa tehdään jo kovia maitohapollisia harjoitteita.  Varsinainen voimaharjoittelu aloitetaan murrosiän alkamisen jälkeen, jolloin on voiman kehittymisen herkkyyskausi. Peruskestävyysharjoittelua jossakin muodossa mukana edelleen lähes päivittäin. Liikkuvuus ja lihashuolto ovat ensiarvoisen tärkeitä harjoitusmäärien lisääntyessä. ( AP )

TEEMA: HARJOITELLAAN VOITTAMISTA:

Harjoitusmäärien ollessa maksimissa on tärkeää, että harjoittelu on systemaattisesti jaksotettu, jotta pelaaja pystyy kehittämään niin fyysisiä kuin pelillisiä kehittämiskohteitaan. Pelaajan tulee aina keskittyä oman tekemisensä laatuun.  Myöskin tauot harjoittelussa ovat tärkeät, jotta voitaisiin välttää loukkaantumisia ja henkistä väsymistä. Henkilökohtaisen valmentajan merkitys pelaajan kehittymisessä on tärkeää.

TEKNINEN JA TAKTINEN OSAAMINEN:

Pääpaino harjoittelussa on  pelaajan omien teknisten ja taktisten vahvuuksien ja puutteiden kehittämisessä. Erityisesti omien vahvuuksien hyödyntäminen erilaisia vastustajia vastaan on tärkeää. Harjoittelussa painottuvat lukuisat  kovat kilpapelit.

FYYSISET OMINAISUUDET:

Keskitytään pelaajan omien fyysisten puutteiden kehittämiseen sekä liikkuvuudesta ja lihashuollosta huolehtimiseen. ( AP )

Alle 7-vuotiailla tärkeätä aloittaa harrastaminen maltillisesti. He käyvät harjoittelemassa silloin kun mieli tekee. Alle 10-vuotiailla harrastukseen riittää viikossa parin tunnin harjoittelu.

Muun liikunnan määrä ja monipuolisuus on nuorilla lapsilla erittäin tärkeätä. Lapsen vanhempien tulisi huolehtia, että lapsi saa riittävän määrän liikuntaa viikoittain. Hyvä tavoite olisi 18 tuntia liikuntaa viikossa – laskien kaiken kävelystä raskaamman liikunnaksi. (TN)

10-12 -vuotiailla harjoittelumäärät alkavat hiljalleen nousta. Lajiharjoittelun määrä kipuaa hiljalleen 2-4 tuntiin viikossa ja oheisharjoittelua aletaan opetella lajiharjoittelun lisäksi.

Kilpailuissa aletaan myös käymään. Alkuun kilpailuiksi riittävät 4-6 juniorikilpailua kauden aikana.

Tässä iässä pitää edelleen muistaa yleisliikkumisen tärkeys. Monipuolista liikuntaa kannattaa harrastaa niin paljon kuin mahdollista. Yleismotorisia taitoja kehittävää liikuntaa voi harrastaa niin paljon kuin mahdollista. (TN)

Totuttauminen kovempaan harjoitteluun alkaa. Lajiharjoittelumäärien noustessa 4-8 tuntiin viikossa, myös harjoitukset kovenevat. Oheisharjoittelu on 2-3 tunnilla osa viikko-ohjelmaa.

Kilpailut ovat nyt säännöllisiä ja niitä on kauden aikana noin joka toinen viikonloppu. Myös ulkomailla käydään kisaamassa säännöllisesti.

Näihin lisäksi tulee vielä seuran ja maajoukkueryhmien leirit. (TN)

Kovat harjoitteluvuodet käsillä. Nyt lajiharjoittelumääriä pyritään nostamaan 10-15 tuntiin viikossa. Tämä pitää kuitenkin tehdä maltillisesti, jotta urheilijan terveys ei vaarannu.

Oheisharjoittelu on ajoittain erittäin kovaa ja siihen käytetään 4-6 tuntia viikossa.

Kilpailumäärät eivät enää nouse. Päinvastoin, kilpailujen kokonaismäärä kauden aikana saattaa alkaa jo tippua yksittäisten kilpailujen tullessa tärkeämmiksi välietapeiksi. (TN)

Lajiharjoittelumäärät suuria. Viikossa vierähtää 12-18 tuntia squashkentällä. Oheisharjoittelua, mikä sisältää tietysti erittäin tärkeitä palauttavia harjoituksia, on  nyt noin 4-8 tuntia viikossa. Harjoittelumäärät ja sisältö riippuu hyvin paljon harjoittelun rytmityksestä.

Kilpailujen määrä tipahtaa hieman. Kilpailuja ja liigaviikonloppuja on noin 10-20 kauden aikana. (TN)

1. Pituus ja paino.

2. Arvioidaan: vartalon ryhti (hyvä)

3. Liikuntataidot - osata:

a) juoksu eteen, taakse, vuorohyppely eteenpäin, sivuttain vuorohyppely ('suurpujotteluhyppely'), seisominen yhdellä jalalla  

b) etunojapunnerrus, leuanveto, istumaannousu

b) vauhditon pituushyppy, vuoroloikka

c) oikea ja vasen spagaati (alle 20 cm lattiasta) 

4. Squashtaidot - osata:

4.1. Tekniikka a) mailaote b) kämmen- ja rystylyönti (=kä/ry) syöttörajan taakse (10 kpl) c) ilmassa kä/ry vuorotellen (20) d) syöttö oikealta ja vasemmalta (etuseinä,-seinä,-s-ruudun taakse) 

4.2. Peli-idea: koko kentän pelissä lyönti oikealle/vasemmalle ja tai taakse/eteen (kauas vastustajasta)

5. Into squashiin (kova)

Alle 13 v. testistö (kts. liite 1)

Kunto: a) etunojapunnerrus, leuanveto, istumaannousu, 'suurpujotteluhyppely' (30 sek kerrat) b) vauhditon pituushyppy c) oikea ja vasen spagaati (cm lattiasta) d) 6 min juoksu (matka)

Lyöntien hallinta (tarkkuus+varmuus, eri vaikeusasteet): a) suora perus, lento, boast, stoppari, koho b) syöttön tarkkuus oikealta ja vasemmalta

Peliajatus ja taktiikkan arviointi: lyönti oikealle / vasemmalle ja tai taakse/eteen

Henkisen suorituskyvyn arviointi: Into squashiin

Olli Tuominen kertoo

"Ylä-asteelle siirryttyäni pääsin urheilupainotteiselle luokalle, joka oli ensimmäinen askel kohti säännöllisempää ja ammattimaisempaa harjoittelua. Myös ulkomaan juniorikilpailut astuivat mukaan kuvioihin ja kilpailemisesta alkoi tulla rutinoituneempaa."

Kia Paasivirta kertoo

Tutustuin lajiin, kun veljeni ja isäni sekä naapuruston kavereita perheineen pelasivat sitä. Ensimmäisen kilpailuni pelasin 12-vuotiaana seurani poikapelaajan parina joukkuekilpailussa noin puolen vuoden harjoittelun jälkeen. En minä poikapelaajien tahdissa pysynyt, mutta osallistuin samalla tyttöjen tekniikkakilpailuihin ja sain palkinnon. Siitä se kilpaileminen sitten lähti”.

Henrik Mustonen kertoo

13-vuoden ikäisenä sain huippuvalmentajan, jonka kanssa aloimme keskittymään henkilökohtaiseen monipuoliseen taitoon ja harjoittelun laatuun. Harjoittelumäärät eivät koskaan näytelleet pääosaa nuoruudessani. Olen aina ollut kilpailuhenkinen ja nauttinut kilpailemisesta ja, kun aloin pärjätä paremmin ja paremmin myös kansainvälisesti, se ruokki intoa jatkaa.

Markku Sainio kertoo...

Tuula Minetti kertoo...

Sami Elopuro

Huomasin että harjoittelemalla enemmän ja paremmin kuin muut pystyn saavuttamaan ja menemään ohi  itseäni paremmista  pelaajista. Tämä johtaa onnistumisen kierteeseen niin kilpailuissa kuin harjoittelussakin. Parasta henkistä vahvuutta tulee kun tietää että on harjoitellut hyvin.