| Teema / Ikävuodet | 5 − 7 | 8 − 10 | 11 − 13 | 14 − 17 | 18 − 21 | 22 − 35 |
|---|
lajiharjoittelu/yleisharjoittelu suhde
laji  yleis  | 10/90 % | 20/80 % | 40/60 % | 60/40 % | 70/30 % | 80/20 % | |
| Ikäryhmän painopisteet | |
Liikkuva koululainen
Kasvatus
- ryhmässä toimiminen ja ryhmälle esittäminen
Henkinen
- arvostaa yrittämistä ja ponnistelua
Fysiikka ja taidot
- yleisominaisuuksia monipuolisesti
- yleisesti monipuolista liikuntaa
Laji
- kamppailu- harjoitteita, jotka opettavat hyviä toimintamalleja
Lasten ja nuorten urheilu (Sport)
Lasten ja nuorten kehitys (MLL)
|
Tasapainoinen nuori
Kasvatus
- säännöt, säännöllisyys, kohteliaisuus, uutteruus
- strukturoidusti yli puberteetin
Henkinen
- opetellaan keskittymään ja kehittymään
Fysiikka ja taidot
- tavoitellaan jo aitoa suorituskykyä, niin taito- kuin fysiikkaharjoitteissa
- yleisesti monipuolista liikuntaa
Laji
- ymmärrys lajin osa-alueista ja tekniikoista
- säännöllinen lajiharjoittelu
Lasten ja nuorten urheilu (Sport)
Lasten ja nuorten kehitys (MLL)
|
Ahkera nuori
Kasvatus
- otetaan vastuuta itsestä ja omasta harjoittelusta
- syödään oikein
- levon merkityksen ymmärtäminen
- osataan hakea tukea ryhmästä, vaikka itsenäistytään
Henkinen
- opetellaan valmistautumaan hyvin ja antamaan parhaansa oikealla hetkellä
- harjoitellaan kilpailemaan
Fysiikka ja taidot
- opitaan harjoittelemaan osa-ominaisuuksia
Laji
- kosketus kansainväliseen skeneen
- hyvä pohjaosaaminen
Lasten ja nuorten kehitys (MLL)
|
Ammattimainen aikuinen
Kasvatus
- ammattimainen asennoituminen tekemiseen (priorisointi ja vaivannäkeminen)
- osataan tehdä oikeita valintoja
Henkinen
- Pohjattoman itseluottamuksen kehittäminen niin urheilussa kuin elämässä
- harjoitellaan voittamaan
Fysiikka ja taidot
- suunnitelmallinen kausisuunnitelma niin kilpailuun kuin kehittymiseen
Laji
- selkeä ymmärrys vahvuuksista sekä heikkouksista
- ymmärrys kansainvälisestä tasosta
Huippu-urheilija
|
Optimoitu osaaja
Kasvatus
- Pitkäjänteinen suhtautuminen harjoitteluun
- jatkuvan kehittymisen mentaliteetti
Henkinen
- kokemuksen pohjustama itsevarmuus, mutta myös rohkeus kokeilla uutta
- vahvuuksien ja heikkouksien kehittäminen
Fysiikka ja taidot
- vahvuuksien ja heikkouksien päämäärätietoinen kehittäminen
Laji
- taito huipussaan
- taktisesti kansainvälisellä tasolla
Huippu-urheilija
|
| Lajitaidot |
Kamppailuun tutustuminen leikkien ja pelien kautta.
Lajin perustekniikoiden opetteleminen: Liikkuminen, asennot, potkut, lyönnit ja torjunnat.
Temppu- ja ketteryysradat, ryömiminen, kiipeileminen, pyöriminen ja tasapainoilu.
|
Monipuoliset lajitaidot yksin ja parin kanssa.
Tekniikoiden yhdisteleminen kombinaatioiksi, oikeiden puolustusten valitseminen hyökkäyksiin ja oikeiden hyökkäysten käyttäminen tietyltä etäisyydeltä tiettyyn kohteeseen.
Oman vyöarvon tekniikoiden ja liikesarjojen osaaminen.
|
Monipuoliset lajitaidot: tekniikoiden hiomista, kulmien ja etäisyyksien merkitys hyökkäyksissä ja puolustuksissa.
Ottelussa ymmärtää liikkeen, hämäämisen ja sarjojen tekemisen merkityksen.
Liikesarjoissa ymmärtää voimantuoton ja esiintymisen merkityksen.
|
Fyysisesti vaativien lajitaitojen kehittäminen ja kilpailutekniikoiden hiominen. Lajitaitojen soveltaminen niin yksin kuin parin kanssa.
Ottelussa sekä tekniikoiden hiomista että nopeuden, temmon ja kestävyyden kasvattamista.
Liikesarjoissa tekniikan hiominen mahdollisimman virheettömäksi, voimantuoton kehittäminen ja esiintymistaitojen parantaminen.
|
Taktiikoiden, tyylin ja omien vahvuuksien sekä heikkouksien ymmärtäminen. Niin koko lajissa kuin kilpailemisessa.
Ymmärrys lajin arvosteluperusteista ja myös kyky antaa palautetta reenikavereille.
Ottelussa kyky voittaa eri tyylisiä vastustajia omia teknisiä ja fyysisiä vahvuuksia hyödyntäen.
Liikesarjoissa kyky tehdä teknisesti virheetön, terävä ja itsevarma suoritus kilpailukehässä.
|
Rutiinin kehittäminen sille tasolle että vaikeatkin tekniikkasuoritukset onnistuvat paineen alla, kilpailutilanteessa ja huononakin päivänä.
Kyky opettaa lajitaitoja kaikille tasoille.
|
| Yleistaidot |
Motoriset perustaidot:
-
ketteryys
-
tasapaino
-
koordinaatio
Motorisen oppimisen painopiste kinesteettinen (oppii hahmottamaan kehoa ja sen osia avaruudellisesti).
Vaivan näkemisen opettelu taitojen oppimiseksi.
Esimerkiksi varpaat vauhtiin- leikit
 Varpaat_vauhtiin.pdf
|
Motoriset perustaidot:
-
yhdistelykyky
-
suuntautumiskyky
-
ketteryys
-
tasapaino
-
koordinaatio
|
Motoriset perustaidot:
-
rytmi
-
silmä-käsi
-
yhdistelykyky
-
suuntautumiskyky
-
ketteryys
-
tasapaino
-
koordinaatio
|
Kaikkien taitavuuden osatekijöiden ylläpitäminen lajiharjoittelun ohessa.
|
Panostetaan kehon huoltoon ja palautumiseen, sekä näin vältetään vammojen aiheuttama yleistaidon heikkeneminen.
|
Yleistaidot yhä osana kehon huoltoa ja palautumista.
|
| Teema / Ikävuodet | 5 − 7 | 8 − 10 | 11 − 13 | 14 − 17 | 18 − 21 | 22 − 35 |
|---|
| Fysiikka |
Huomioiden lapsen suorituskapasiteetti:
-
kestävyys
-
lihaskestävyys
-
liikkuvuus
-
nopeus
-
nopeuskestävyys
Esipuberteetissa lapsi sietää huonosti maitohappoa. Tämän vuoksi laktiset vedot mieluiten max 20s ja pitkillä palautuksilla.
|
Huomioiden lapsen suorituskapasiteetti:
Nivelsiteet, jänteet ja lihakset alkavat vahvistua mutta eivät kestä raskaita ulkoisia kuormia. Pehmeä alusta hypyissä jne.
|
Huomioiden lapsen suorituskapasiteetti:
-
liikkuvuus,
-
voimaharjoittelu- tekniikoiden opettelu
-
lihaskestävyyttä tukemaan lajivoimaa
Kasvupyrähdyksessä luu kasvaa nopeammin kuin lihas, jänteet ja nivelsiteet niiden ympärillä, tehden näin urheilijan jäykemmäksi ja alttiimmaksi kudosvenähdykselle.
|
-
kimmoisuus
-
elastisuus: lisää aktiivisen notkeuden osuutta kehittääksesi isometristä voimakkuutta ääriasentoja ylläpidettäessä
-
voimaharjoittelun opetteleminen
-
kasvupyrähdyksen yksilöllinen huomioiminen, kova anaerobinen harjoittelu vasta puperbeetin jälkeen
-
liikkuvuuden ylläpitäminen: liikkuvuusharjoittelu kannattaa säilyttää etenkin harjoitusten jälkeen jolloin lihakset ovat lämpimät ja vastaanottavaiset
Kasvupyrähdyksen aikana tekniikka heikkenee, kasvupyrähdyksen lopussa lihakset kasvavat optimaalisesti.
|
Täysi harjoituskuormitus sallittu. Valmennuksen oltava yksilöllistä:
-
perusvoiman hankinta
-
nopeusvoima
-
lajinomainen nopeuskestävyys
huoltavien harjoitteiden huomioiminen:
-
aerobinen kunto
-
liikkuvuus ja muu huolto
|
-
lajinomaisten nopeusvoima- ominaisuuksien kehittäminen huipputasolle
-
lajinomainen nopeuskestävyys
Huoltava harjoittelu:
-
aerobinen
-
liikkuvuus
-
lihastasapaino
|
| Henkiset ja sosiaaliset ominaisuudet |
Positiivinen ja kannustava ilmapiiri
Harjoituksissa on oltava lupa yrittää pelkäämättä epäonnistumisia. Rohkaise positiiviseen kilpailuhenkeen, rehtiin pelaamiseen ja toistensa tukemiseen.
Kaikille lapsille osoitetaan välittämistä ja annetaan tasapuolisesti aikaa.
Korostetaan jakamista, kunnioitusta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille.
Ilo on tärkeää, sillä lapset oppivat leikin varjolla.
Lapset opetetaan kannustamaan itseään ja muita.
Lasten mukaan ottaminen realististen päämäärien asettamiseen ja kasvattaminen realistiseen itsearviointiin ovat avainkeinoja lasten minäkuvaan vaikuttamiseen.
Keskustelua aiheista kuten etuileminen, reilu peli, valehtelu ja urheiluhenki. Lapsia opetetaan ymmärtämään mikä on oikein ja mikä väärin.
|
Onnistumisen elämyksien kokeminen
Luodaan ympäristö, jossa lapset voivat tuntea toiminnassaan pätevyyttä.
Lapset kokevat itsensä hyväksytyiksi ja arvostetuiksi ihmisinä.
Palkitaan ponnistelu ja ahkeruus, eikä vain taitavuutta.
Kohokohtien käyttö on olennaista joka harjoituksessa luomaan itsetuntoa.
Luodaan mahdollisuus esittää onnistuneesti opittuja taitoja ja toimintoja.
Paljon rakentavaa ja motivoivaa palautetta (ei voitto-häviö mittareita).
Opetellaan (yhä) yhteisiä pelisääntöjä ryhmässä toimiessa.
Rentoutus- ja mielikuvaharjoitukset kompensoimaan lapsen rajallista stressinkäsittelykapasiteettia.
Keskustelua ruoan ja unen merkityksestä jaksamiselle.
|
Yrittämisen ja työn teon merkityksen oppiminen
Harjoittelussa korostetaan myös puperbeetin aikana ponnistelun merkitystä ja taitojen opettelua. On tärkeää tiedostaa että myöhemmin kehittyvät urheilijat ovat alttiimpia negatiiviselle minä-kuvalle.
Varmistetaan että työnteko palkitaan kuten mestaruus! Kilpailua tehdään selkeissä kilpailumuodoissa, vaikka painotus on yhä enemmän oppimisessa.
Urheilija opetetaan etsimään itsenäisesti ratkaisuja ongelmiinsa.
Opetetaan nuori erottamaan eroja suoritustensa välillä.
Luodaan positiivisia urheilun roolimalleja ja vahvistetaan joukkue-ajatusta.
Korostetaan moraalia joka liittyy positiiviseen budo-kulttuuriin ja opetetaan tunteiden ymmärtämistä.
Opetetaan tietoista ja itsenäistä energian kanavointia ja keskittymistä.
Pyritään siihen että urheilija ymmärtää perusteet valmennusopista; harjoittelu, ravinto ja lepo.
|
Omatoimisen harjoittelun oppiminen
Koska nuoret ovat analyyttisiä ja heillä on usein vahvat mielipiteet, niin heille annetaan tarkasti suunnattua, rakentavaa kritiikkiä.
Urheilijalle annetaan täysi vastuu omasta kehittymisestään ja ota hänet myös otetaan mukaan suunnitteluun.
Urheilijalle kehitetään enemmän riippuvuutta itsestään kuin valmentajasta (itseohjautuvuus).
Nuori opetetaan erottelemaan yritys ja kyvykkyys toisistaan onnistumisen osatekijöinä, ja tämän myötä opetetaan nuori paitsi yrittämään, niin myös suorittamaan hyvin ja voittamaan.
Toisaalta, nuoret tarvitsevat paljon sosiaalista hyväksyntää ja vertailua, joten harjoittelussa pyritään välttämään vertailua. Nuoret kohdataan yksilöinä.
Valmennusopin perusteiden syventämistä: Ymmärrys harjoittelun rytmittämisestä, syömisestä eri harjoituskausilla ja levon merkityksestä.
|
Ymmärrys fyysisen, henkisen ja taidollisen suorituskyvyn merkityksestä lajissa pärjäämiselle
Tiedostetaan vanhat ongelmapaikat opeteltaessa uusia taitoja. Käytetään kehittelyjä, kokemusta ja järkiperusteluja ongelmien voittamiseksi. Tässä vaiheessa on tärkeää tiedostaa että pienet kehitysaskeleet ovat tärkeitä ja arvokkaita. Suuret askeleet on jo otettu. Urheilijan kanssa keskutellaan siitä, että pienet, yksityiskohtaiset kehitykset ovat selkeitä hyväksyttäviä tavoitteita.
Urheilijalle annetaan vastuu yhteistyön onnistumisesta valmentajan kanssa. Valmentajan tulee haastaa urheilijaa monimutkaisilla suunnitelmilla ja ongelmilla.
Läpi kehityskauden sovelletaan aikuisopiskelun periaatteita: Urheilijaa rohkaistaan kehittymään johtajaksi ja häntä käytetään apuna nuorempien valmennuksessa.
Valmennuksen perusteiden näkökulmasta urheilija osaa itsenäisesti suunnitella lyhyitä harjoitusjaksokokonaisuuksia (harjoitusviikko vs kilpailuviikko), sekä syömisen ja levon näillä jaksoilla.
|
Kokonaiselämänhallinnan oppiminen
Burnoutin riski kasvaa merkittävästi tässä vaiheessa johtuen sitoutumisen, intensiteetin ja ponnistelun lisääntymisestä. Tietyt esteet/motivaation heikentäjät voidaan tunnistaa burnoutin mahdollisiksi tuntomerkeiksi. Esimerkkejä tästä ovat palaute ja ”vähenevän tuoton -laki”. Palautteen laadun ja määrän muutokset huipputaitotasolla sekä oppiminen ei ole yhtä ilmeistä, ja edistyminen saavutetaan usein vasta merkittävien ponnistelujen kautta.
Valmennusopillisesti urheilijan tietotaito mahdollistaisi tässä vaiheessa toimimisen jo myös valmentajana.
|
| Harjoitusmäärät |
Lajiharjoitusmäärä
Muu liikkuminen
-
Ohjattu muiden lajien liikunta 1-2 kertaa viikossa (1-3h)
-
Omaehtoista liikuntaa ja leikkejä 10h viikossa
-
Kokonaisliikunnan määrä vähintään 18 h viikossa
Liikkumista vuositasolla noin 900h.
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
ntasuositukset.pdf
|
Lajiharjoitusmäärä
Muu liikkuminen
-
Ohjattu muiden lajien liikunta 2 kertaa viikossa (3h)
-
Omaehtoinen liikunta ja leikit yli 10h viikossa
-
Kokonaisliikunnan määrä vähintään 18 h viikossa
Liikkumista vuositasolla noin 900h.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäiselle
uositus_kouluikaiselle.pdf
|
Lajiharjoitusmäärä
Muu liikkuminen
-
2 h/vko omatoimista liikuntaa
-
2 h/vko koululiikuntaa
-
Yhä omaehtoinen liike, pelit ja leikit 10h viikossa
-
Kokonaisliikunnan määrä vähintään 20 h viikossa
Liikkumista vuositasolla noin 1000h.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäiselle
|
Lajiharjoitusmäärä
Muu liikkuminen
-
3 h/vko omatoimista liikuntaa
-
2 h/vko koululiikuntaa
-
1-3 krt oheisharjoittelua viikossa (2-6 h)
-
Kokonaisliikunnan määrä vähintään 20-22 h viikossa
Liikkumista vuositasolla noin 1000 h.
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäiselle
|
Lajiharjoitusmäärä
Muu liikkuminen
-
2-5 krt oheisharjoittelua viikossa (3-8 h)
-
2-3 h hyötyliikuntaa viikossa
-
Kokonaisliikunnan määrä vähintään 20-22 h viikossa
Liikkumista vuositasolla noin 1000 h.
|
Lajiharjoitusmäärä
Muu liikkuminen
-
2-5 krt oheisharjoittelua viikossa (3-8 h)
-
2-3 h hyötyliikuntaa viikossa
-
Kokonaisliikunnan määrä vähintään 20-22 h viikossa
Liikkumista vuositasolla noin 1000 h.
|
| Teema / Ikävuodet | 5 − 7 | 8 − 10 | 11 − 13 | 14 − 17 | 18 − 21 | 22 − 35 |
|---|
| Kilpailumäärät |
Ei kilpailuja.
Lajia muistuttavaa kisailua voidaan tehdä harjoituksissa, mutta tärkeämpää on ei-lajinomainen liikunta.
|
Kilpailuista nauttiminen
Salikisoihin ja muihin paikallisiin kisoihin osallistuminen (tutustutaan kisapäivän rutiineihin).
Kilpailuista nauttiminen.
Voittamisen ja häviämisen oppiminen.
0-6 kilpailua vuodessa.
|
Opetellaan tekemään oikeita asioita kilpailutilanteessa
Valtakunnallisiin kilpailuihin osallistuminen, salikisojen ja paikallisten kilpailujen lisäksi.
Opetellaan toteuttamaan harjoituksissa tehtyjä asioita kilpailutilanteessa.
Kansainvälisen kilpailukokemuksen kartuttaminen voidaan aloittaa, jos se koetaan urheilijan, valmentajan ja perheen taholta mielekkäästi.
-
11-13-vuotiaille on sarjat monissa Euroopassa järjestettävistä avoimista kilpailuista.
-
European cupin yhteydessä järjestetään sarjat 10-12-vuotiaille ja 12-14-vuotiaille.
-
World cupin yhteydessä järjestetään sarjat 12-14-vuotiaille ja 15-17-vuotiaille.
4-10 kilpailua vuodessa.
|
Kansainvälinen kilpailukokemus. Kokeilu ja kokemus
Kansainväliset avoimet ja arvokilpailut. Valtakunnalliset kilpailut, paikalliset kilpailut, salikisat.
Kansainvälinen kilpailukokemus. Kokeilu ja kokemus.
-
EM- ja MM-kilpailuissa sarjat junioreille 14-17-vuotiaille.
6-12 kilpailua vuodessa.
|
Kokemus ja menestyminen
Valtakunnalliset kilpailut, avoimet kilpailut Euroopassa, European Cup, World Cup, EM-kilpailut ja MM-kilpailut.
Kausisuunnittelu
Kilpailumäärää tärkeämpi on valita kilpailut oikein (oikea taso, oikea aika). Jokaisen kilpailun rooli valmentautumisen kokonaisuudessa on mietittävä tarkkaan.
-
1-2 pääkilpailua vuodessa.
-
3-5 kansainvälistä (valmistavaa) kilpailua vuodessa.
Yhteensä: 8-12 kilpailua vuodessa.
|
Menestyminen
Kilpailukalenteri rakennetaan täysin päätavoitteen ehdoilla.
Yhteensä: 8-12 kilpailua vuodessa.
|
| Valmentajan rooli |
Osaaminen ja koulutus
-
Hyvät lajitaidot ja opetustekniikat
-
Laaja liikunnallinen osaaminen
-
Ymmärtää lasten maailmaa
-
Valmentaja hallitsee ja ymmärtää lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen asteet
-
TKD Kids koulutus
Muuta
-
Toimii vanhempien kanssa jämäkästi ja määrätietoisesti
-
Lasten kanssa toimii lasten ehdoilla innostaen ja kasvattaen
-
Harjoittelu leikinomaista, lajitaitojen opettaminen ei vielä tärkeää
-
Valmentamisessa läsnä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys
-
Omaa jatkuvan kehittymisen ajatuksen
|
Osaaminen ja koulutus
-
Hyvät lajitaidot
-
Laaja liikunnallinen osaaminen
-
Ymmärtää lasten maailmaa
-
Taito opettaa ja luoda monipuolisia ärsykkeitä
-
Valmentaja hallitsee ja ymmärtää lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen asteet
-
1-tason junioriohjaajajkoulutus
Muuta
-
Innostaja
-
Kasvattaja
-
Toimii lasten ehdoilla
-
Johdonmukainen toimissaan
-
Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen
-
Halu kehittyä lasten ohjaajana
-
Johdattaa lasta asteittain systemaattiseen harjoitteluun leikinomaisuutta unohtamatta lajin perusteita
ulutus.pdf
|
Osaaminen ja koulutus
-
Hyvät lajitaidot
-
Laaja liikunnallinen osaaminen
-
Valmentaja hallitsee ja ymmärtää lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen asteet
-
Ottaa vastuun turvallisesta kilpailuttamisesta
-
2-tason junioriohjaajajkoulutus
Muuta
-
Hyvät vuorovaikutustaidot
-
Suunnitelmallinen, pitkäjänteinen ja analyyttinen
-
Halua kehittyä ja verkostoitua
-
Johdonmukainen kehittäjä
-
Mukana kisoissa, analysoi suoritusta
-
Huolehtii, että harjoitteet ja harjoitusmäärät ovat sopivia lapsen kehitystasoon nähden
-
Hahmottaa lajin yleiskuvan
oulutus.pdf
|
Osaaminen ja koulutus
-
Käy säännöllisesti kansainvälisissä ohjaajakoulutuksissa
-
Vähintään B-tuomarikoulutus
-
Tuntee kansainvälisen huipun vaatimustason
-
Hallitsee suunnitelmallisen valmennuksen
-
Osaa kehittää valmennusta ja tukitoimia
-
Omaa hyvän teknis-taktisen osaamisen
-
Valmentaja hallitsee ja ymmärtää nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen asteet
-
2-tason valmentajakoulutus
-
Tuomarikoulutus
Muuta
-
Vaatii riittävästi, kannustaa ja tukee aina tarvittaessa
-
Henkinen yhteys urheilijoihin
-
Pitkäjänteinen toiminta
-
Kokonaisvaltainen osaaminen
tus.pdf
|
Osaaminen koulutus
-
Käy säännöllisesti kansainvälisissä ohjaajakoulutuksissa
-
Vähintään B-tuomarikoulutus
-
Tuntee kansainvälisen huipun vaatimustason
-
Hallitsee suunnitelmallisen valmennuksen
-
Pystyy auttamaan urheilijaa huipulle kehittymisessä
-
Kehittää valmennusta ja tukitoimia
-
Tekee yhteistyötä muiden valmentajien kanssa ja omaa kansainvälisiä kontakteja
-
2-tason valmentajakoulutus
-
Tuomarikoulutus
Muuta
-
Järjestää olosuhteita, auttaa suunnittelmaan ja toteuttamaan suunnitelmia (kokonaisnäkemys)
-
Laadukkaan harjoittelun ja harjoitusvastustajien varmistaminen
|
Osaaminen ja koulutus
-
Käy säännöllisesti kansainvälisissä ohjaajakoulutuksissa
-
Vähintään B-tuomarikoulutus
-
Tuntee kansainvälisen huipun vaatimustason
-
Osaa valmentaa menestykseen toistuvasti
-
Kokonaisvaltainen ihmisen huomioiminen
-
3-tason valmentajakoulutus
-
Tuomarikoulutus
Muuta
-
Toimii yhteistyössä urheilijan kanssa haastaen tätä yhä laadukkaampaan harjoitteluun ja parempiin suorituksiin
-
Ammattimainen työskentely
-
Kansainvälinen yhteistyö
-
Luottaa urheilijaan
-
Toimii tukena ja apuna
utus.pdf
|
| Tukitoimet |
Kodin ja seuran välinen monipuolinen yhteistyö
Vanhemmat
Muuta
-
Kouluterveydenhuolto
-
Sarjat pituuden tai iän perusteella, ei painonhallintaa missään muodossa
|
Kodin ja seuran välinen monipuolinen yhteistyö
Urheilija
Muuta
-
Kouluterveydenhuolto
-
Sarjat pituuden tai iän perusteella, ei painonhallintaa missään muodossa
|
Seuran ja vanhempien yhteistyö elämäntapakasvatuksessa
Urheilija
Vanhemmat
-
Urheilulliseen elämäntapaan kasvattaminen
-
Omatoimiseen liikkumiseen kannustaminen
Muuta
-
Ei painonpudotusta, mutta painoluokan alustava suunnittelu
|
Ravintoasiantuntija
-
Ravitsemus eri harjoitus- ja kilpailukausilla
-
Ravitsemuksen erityiskysymykset
Hieroja
-
Säännöllinen ja ennaltaehkäisevä lihashuolto
Urheilija
Vanhemmat
-
Urheilullisen elämäntavan tukeminen
s.pdf
|
Ravintoasiantuntija
-
Ravitsemus eri harjoitus- ja kilpailukausilla
-
Ravitsemuksen erityiskysymykset
Fysioterapeutti ja hieroja
-
Lihashuolto
-
Apu omatoimiseen harjoitteluun
Urheilija
|
Ravintoasiantuntija
-
Ravitsemus eri harjoitus- ja kilpailukausilla
-
Ravitsemuksen erityiskysymykset
Fysioterapeutti ja hieroja
-
Lihashuolto
-
Apu omatoimiseen harjoitteluuna
Henkinen valmentaja
-
Stressistä toipuminen
-
Harjoittelun tehostaminen
-
Kilpailuissa parhaaseen kykeneminen
|
| Teema / Ikävuodet | 5 − 7 | 8 − 10 | 11 − 13 | 14 − 17 | 18 − 21 | 22 − 35 |
|---|
| Testit |
Lapsien kehitystä tarkkaillaan tavallisten harjoitusten yhteydessä ja kannustetaan sekä yrittämisestä että hyvästä suorituksesta.
|
Seuratasolla pari kertaa vuodessa yleistasoinen testaus, jotta lapselle syntyy käsitys omasta kehittymisestä.
|
Seuratasoinen testaaminen osana nuorten valmentautumista, mukana yleistestien lisäksi lajikohtaisia ominaisuuksia ja taitotasoa mittaavia testejä.
|
Valmentautuminen perustuu yksilölliseen testaamiseen mahdollisimman paljon, jotta erityisesti oheisharjoittelu osataan suunnata oikein.
|
Testitulokset ohjaavat valmentautumista. Seurantaa toteutetaan henkilökohtaisen valmentajan toimesta. Fysiikkatestit riippuvat sarjasta ja sukupuolesta. Tärkein lajitesti on kilpailu. Testit paitsi ohjaavat harjoittelua, niin myös tukevat itseluottamusta.
harjoitteita.pdf
|
Aikuisen urheilijan harjoitusjakso perustuu edellisten jaksojen seurantaan. Suunnitelmaa tarkennetaan testitulosten osoittamalla tavalla. Olennaista on löytää kullekin huippu-urheilijalle tärkeimmät testit ja seurata niiden avulla harjoittelun tuloksellisuutta.
|
| Urheilijaksi kasvu ja arjen hallinta | Lapsuusvaihe.pdf
|
Urheilullinen elämäntapa
-
ravinnosta, levosta ja arkiliikunnasta huolehtiminen vanhempien vastuulla
-
ajankäyttö/vrk: uni 9-10 h, liikuntaa 1-3 h, ruokailukerrat 5-7 krt/vrk
Huippu-urheilijaksi kasvaminen
-
innostuu lajiharjoittelusta
-
kiinnostu oppimisesta
-
ryhtyy huolehtimaan välineistä ja omista tavaroista
-
ryhmän merkitys kasvaa
Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi
Lasten urheilun suomalainen malli
|
Urheilullinen elämäntapa
-
päivän pääateriat ja yöunen määrä vanhempien vastuulla
-
ymmärtää välipalojen/eväiden tarpeellisuuden
-
kasvaa urheilulliseen elämäntapaan
-
ajankäyttö/vrk: uni 8-10 h, liikuntaa 2-3 h, ruokailukerrat 5-7 krt/vrk
Huippu-urheilijaksi kasvaminen
-
ymmärtää harjoittelun merkityksen oppimiseen
-
harrastaminen säännöllistä
-
osaa huolehtia omista puvuista, suojista ja tavaroista
-
ylpeys omasta lajista ja taidoista kehittyy
-
ystävien löytäminen omasta harjoitusryhmästä tärkeää
-
vastuun ottaminen omasta harjoittelusta kasvaa
-
halua onnistua harjoituksissa ja kilpailuissa
-
osaa vanhempien tuella huolehtia arkirutiineista ja harjoitusaikatauluista
Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi
Urheiijan polku valintavaihe
Kasva urheilijaksi
|
Urheilullinen elämäntapa
-
tilanteeseen sopivasta ravinnosta huolehtiminen
-
ymmärtää terveellisen ravitsemuksen ja riittävän levon edellytyksinä kehittyä urheilijaksi
-
ajankäyttö/vrk: uni 8-10 h, liikuntaa 3-4 h, ruokailukerrat 5-7 krt/vrk
Huippu-urheilijaksi kasvaminen
-
vastuu omasta harjoittelusta yhdessä valmentajan kanssa
-
halu menestyä ja ymmärrys sen asettamista vaatimuksista harjoittelulle
-
ymmärtää arjen ja muun elämän valintojen vaikutuksen harjoitteluun
-
omien vahvuuksien tunnistaminen ja itsetunnon vahvistaminen
-
sitoutuminen vuositasolla
-
palautteen vastaanottaminen ja pettymysten käsittely
-
ymmärtää kehon muutosten vaikutuksen harjoitteluun
Kasva urheilijaksi
Urheilijan polku valintavaihe
|
Urheilullinen elämäntapa
-
huippu-urheilijan elämäntapa
-
ymmärtää ja noudattaa käytännössä terveellistä ruokavaliota ja unirytmiä
-
ajankäyttö/vrk: uni 8-10 h, liikuntaa 3-4 h, ruokailukerrat 5-7 krt/vrk
Huippu-urheilijaksi kasvaminen
-
valmentautuu tinkimättömällä työnteolla, uskoo onnistumiseen ja menestymiseen
-
kantaa tavoitteelilsesti vastuun omasta valmentautumisestaan ja siihen liittyvistä päätöksistä
-
ymmärtää arjen ja muun elämän valintojen vaikutuksen harjoitteluun ja tavoitteiden saavuttamiseen
-
sitoutuu pitkän aikavälin tavoitteisiin, selkeät sopimukset eri osapuolten välillä
-
vuorovaikutus valmentajan ja eri sidosryhmien kanssa
Järkevä harjoittelu
Terve urheilija
|
Urheilullinen elämäntapa
-
huippu-urheilijan elämäntapa
-
ymmärtää ja noudattaa käytännössä terveellistä ruokavaliota ja unirytmiä
-
ajankäyttö/vrk: uni 8-10 h, liikuntaa 3-4 h, ruokailukerrat 5-7 krt/vrk
Huippu-urheilijaksi kasvaminen
-
valmentautuu tinkimättömällä työnteolla, uskoo onnistumiseen ja menestymiseen
-
kantaa tavoitteelilsesti vastuun omasta valmentautumisestaan ja siihen liittyvistä päätöksistä
-
sitoutuu pitkän aikavälin tavoitteisiin, selkeät sopimukset eri osapuolten välillä
-
vuorovaikutus valmentajan ja eri sidosryhmien kanssa
Terve urheilija
_2012.pdf
|
| Kodin rooli |
Vanhempien rooli
-
päivittäisen monipuolisen liikuntaharrastuksen mahdollistaja
-
pidetään harrastus hauskana ja leikkinä
Vinkkejä vanhemmille Sport.fi sivuilta
Posket_punaisiksi_viesti
_vanhemmille.pdf
varpaat_vauhtiin_vanheim
painilta.pdf
|
Vanhempien rooli
-
päivittäisen monipuolisen liikuntaharrastuksen mahdollistaja
-
on kiinnostunut lapsen harrastuksista
-
tutustuu seuratoimintaan ja seuran toimijoihin
-
pidetään harrastus edelleen hauskana ja leikkinä
|
Vanhempien rooli
-
lapsen monipuolisen liikuntaharrastuksen mahdollistaja
-
toimii kannustajana
-
tutustuu muihin vanhempiin ja on mukana seuran toiminnassa
-
varmistaa riittävän levon ja monipuolisen ruokailun
-
opetetaan huolehtimaan varusteista ja hygieniasta
-
harjoittelun ja koulun yhdistäminen terveellisellä tavalla
|
Vanhempien rooli
-
ymmärtää lisääntyvän harjoittelun asettamat vaatimukset
-
auttaa nuorta rakentamaan toimivan päivärytmin lepoineen ja ruokailuineen
-
tuntee urheilijan tukiverkoston jäsenet
-
tukee ja kannustaa urheilijaa
-
taloudellinen tukija
-
harjoittelun ja koulun yhdistäminen terveellisellä tavalla
|
Vanhempien rooli
-
ymmärtää, kannustaa ja tukee urheilijan valintaa huippu-urheiluun panostamisesta
-
taloudellinen tukija
-
harjoittelun ja opiskelun/työn yhdistäminen terveellisellä tavalla
|
Vanhempien rooli
-
ymmärtää, kannustaa ja tukee urheilijan valintaa huippu-urheiluun panostamisesta
-
myötäeläminen
-
asiantuntijaerkosto
|
| Teema / Ikävuodet | 5 − 7 | 8 − 10 | 11 − 13 | 14 − 17 | 18 − 21 | 22 − 35 |
|---|
| Koulu, opiskelu, armeija | |
liikuntapainotteinen alakoulu
|
liikuntapainotteinen alakoulu / yläkoulu
|
-
urheiluyläkoulu
-
urheilulukio (tai vastaava toisen asteen koulutus)
|
-
urheilulukio (tai vastaava toisen asteen koulutus)
-
armeija / armeijan urheilukoulu
|
-
armeija / armeijan urheilukoulu
-
opiskelun ja urheilun yhdistäminen
-
työelämän ja urheilun yhdistäminen
|
| Seuran rooli | SITF_Sinettikriteerit_02
1011.pdf
|
-
varmistaa laadukkaan arkiharjoittelun
-
tekee yhteistyötä liiton (SITF) ja muiden yhteistyötahojen kanssa
-
positiivinen seurahenki
|
-
varmistaa laadukkaan arkiharjoittelun
-
tekee yhteistyötä liiton (SITF) ja muiden yhteistyötahojen kanssa
-
positiivinen seurahenki
|
-
varmistaa laadukkaan arkiharjoittelun
-
tekee yhteistyötä liiton (SITF) ja muiden yhteistyötahojen kanssa
-
positiivinen seurahenki
|
-
varmistaa laadukkaan arkiharjoittelun
-
tekee yhteistyötä liiton (SITF) ja muiden yhteistyötahojen kanssa
-
positiivinen seurahenki
|
-
varmistaa laadukkaan arkiharjoittelun
-
tekee yhteistyötä liiton (SITF) ja muiden yhteistyötahojen kanssa
-
positiivinen seurahenki
|
| Liiton rooli |
-
tarjoaa laadukasta valmentajakoulutusta
-
tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä seuroja
|
-
tarjoaa laadukasta valmentajakoulutusta
-
tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä seuroja
-
tekee huippu-urheilun ja lajitoiminnan kehitystyötä (mj-toiminta)
|
-
tarjoaa laadukasta valmentajakoulutusta
-
tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä yksilöitä ja seuroja
-
tekee huippu-urheilun ja lajitoiminnan kehitystyötä (mj-toiminta)
-
kehittää lajin kansallista kilpailujärjestelmää
|
-
tarjoaa laadukasta valmentajakoulutusta
-
tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä yksilöitä ja seuroja
-
tekee huippu-urheilun ja lajitoiminnan kehitystyötä (mj-toiminta)
-
kehittää lajin kansallista kilpailujärjestelmää
-
kehittää lajin valmennusjärjestelmää
|
-
tarjoaa laadukasta valmentajakoulutusta
-
tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä yksilöitä ja seuroja
-
tekee huippu-urheilun ja lajitoiminnan kehitystyötä (mj-toiminta)
-
kehittää lajin kansallista kilpailujärjestelmää
-
kehittää lajin valmennusjärjestelmää
-
tekee ADT-yhteistyötä
|
-
tarjoaa laadukasta valmentajakoulutusta
-
tukee kansainväliseen menestykseen pyrkiviä yksilöitä ja seuroja
-
tekee huippu-urheilun ja lajitoiminnan kehitystyötä (mj-toiminta)
-
kehittää lajin kansallista kilpailujärjestelmää
-
kehittää lajin valmennusjärjestelmää
-
tekee ADT-yhteistyötä
|
| Teema / Ikävuodet | 5 − 7 | 8 − 10 | 11 − 13 | 14 − 17 | 18 − 21 | 22 − 35 |
|---|
| Olosuhteet |
-
Harjoittelutilan tulee antaa virikkeitä ja olla turvallinen, sekä tilava.
-
Harjoituksissa paljon lapsia; Joukko energisoi ja näyttää esimerkkiä
-
Sijainti lähellä kotia tai tarhaa
|
-
Harjoittelutilan tulee antaa virikkeitä ja olla turvallinen, sekä tilava.
-
Harjoituksissa paljon saman tasoisia lapsia.
-
Sijainti lähellä kotia tai koulua
|
-
Harjoittelutilojen tulee tarjota puitteet monipuoliseen harjoitteluun. Tämä voidaan toteuttaa tiloja yhdistelemällä.
-
Riittävästi samantasoisia sparrivastuksia
-
Säännöllisesti pääsy kilpailutasoiselle tatamille
|
-
Harjoittelutilojen tulee tarjota puitteet monipuoliseen harjoitteluun.
-
Riittävästi samantasoisia sparrivastuksia
-
Säännöllisesti pääsy kilpailutasoiselle tatamille
|
-
Harjoittelutilojen tulee tarjota puitteet monipuoliseen harjoitteluun.
-
Riittävästi samantasoisia sparrivastuksia (tarvittaessa ulkomaan leiritys)
-
Säännöllisesti pääsy kilpailutasoiselle tatamille
-
Erikoistekniikka- ja voimamurskauskilpailijoilla kilpailutelineet ja laudat käytössä
|
-
Harjoittelutilojen tulee tarjota puitteet monipuoliseen harjoitteluun.
-
Riittävästi samantasoisia sparrivastuksia (tarvittaessa ulkomaan leiritys)
-
Säännöllisesti pääsy kilpailutasoiselle tatamille
-
Erikoistekniikka- ja voimamurskauskilpailijoilla kilpailutelineet ja laudat käytössä
|
| Urheilijaprofiili |
Kamppailulajit sopivat myös lapsille
Toisen polven taekwondokat kuten Tiia Kiviranta. Hänen isä kilpaili lajissa ja tytär itse aloitti harjoittelun jo hyvin nuorena. Tämä on hyvä osoitus siitä että kamppailulaji voi olla myös ensimmäinen päälaji nuoresta pitäen.
Menestys juniorina:
MM-hopea liikesarjat II dan, 2009
MM-pronssi ottelu -50 kg, 2009
EM-kulta liikesarjat II dan, 2009
EM-hopea liikesarjat I dan, 2007, 2009
EM-hopea ottelu -50 kg, 2009
EM-hopea näytösottelu, 2010
Menestys seniorina:
MM-kulta liikesarjat II dan, 2011
|
Julia Pätsi aloitti harrastuksen 9-vuotiaana.
Menestys juniorina:
MM-hopea erikoistekniikat, 2011
MM-pronssi liikesarjat I dan, 2011
EM hopea erikoistekniikat, 2011
European Cup kultaa molemmista erikoistekniikoista 2010
|
Samuli Rossi aloitti harrastuksen 11-vuotiaana.
Menestys juniorina:
MM 5-8 liikesarjat I dan, 2011
EM 5-8 liikesarjat I dan, 2011
Menestys seniorina:
World Cup kultaa 2.dan liikesarjat, 2012
EM-pronssia 2.dan liikesarjat, 2014
EM 5-8 -78kg ottelu, 2014
European Cup kultaa 2.dan liikesarjat, 2013
|
Murrosiässä valitaan päälaji
Suurin osa ITF Taekwon-Don parissa menestyneistä urheilijoista ovat aloittaneet harrastuksen tämän ikäisenä. Useimmilla on monipuolinen urheilutausta takana ja urheilijat ovat olleet monilahjakkaita.
Esimerkkejä: Jouni Heikkinen (MM3, EM1), Pauliina Hietaniemi (3 x MM1), Heli Karjalainen (2 x MM3), Saara Koivisto (MM1, EM1), Ismo Mäkinen (4 x MM1) ja Jani Sand (EM1).
|
Monipuolisella taustalla on mahdollisuudet moneen
Tässä iässä on aktiivisen urheilutaustan omaavan nuoren vielä mahdollista aloittaa täysipainoinen kilpaurheilu-ura taekwon-dossa. Tällöin tähdätään huipulle 25 vuoden iän tienoilla.
Olli Leino aloitti harrastuksen 20-vuotiaana. Voitti European Cupissa kultaa III dan liikesarjoissa vuonna 2010 ja EM-pronssia IV-VI dan liikesarjoissa vuonna 2012 39-vuoden iässä.
|
Koskaan ei ole liian myöhäistä
Pauli Puljula, joka aloitti 25-vuotiaana ja voitti EM-pronssia +85 kg ottelussa vuonna 2012 olleessaan 35-vuotias.
Jos siirtyminen tapahtuu jostain hyvin samankaltaisesta lajista kuten taekwondosta potkunyrkkeilyyn niin tällöinkin on mahdollisuus menestykseen. Esimerkkeinä Englannin WTF olympiavoittaja-nainen (Jade Jones, 57 kg), jolla oli ITF-tausta. Kroatialainen Zelg Galesic, on tehnyt menestyneen uran MMAssa ja hänellä oli myös ITF-tausta. Samoin hollantilainen Stephen Tapilatu siirtyi taekwondosta potkunyrkkeilyyn ja vapaaotteluun.
|
