Suunnistus

Kuvaus: Huipulle tähtäävän suunnistajan polku.
Vastuuhenkilöt: Harju, Antti; Kähäri, Petteri; Kivelä, Riikka; Kottonen, Hannu; Lakanen, Jani; Lanki, Jukka; Lilja, Katri; Lindeqvist, Markus; Miettinen, Anneli; Ojanaho, Mikko; Partanen, Paula; Pelkonen, Suvi; Reiman, Anu; Salo, Hanneli; Smedslund, Totte; Sundberg, Ville; Taini, Juha ; Tervala, Mika; Tihila, Esa; Wickholm, Rita.



Näytettävät ikäluokat
Teema / Ikävuodet6 − 9 10 − 12 13 − 14 15 − 16 17 − 20 21 − 35
Kehitysvaihe

"LÖYTÖRETKEILIJÄ"

"SEIKKAILIJA"

"VALLOITTAJA"

"URHEILIJA"

"HAASTAJA"

"VOITTAJA"

1. YLEISTÄ

Avainasiat:
- ilo ja innostus
- perusliikuntataitojen opettelu
- suunnistuksen alkeet

Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketin sisältö ja Nuoren Suomen Hyvä lasten ja nuorten urheilu linjaavat toimintaa.

Harjoituskorttipaketti

Hyvä lasten ja nuorten urheilu

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Avainasiat:
- perusliikuntataitojen opettelu ja hallinta
- lajitaitojen opettelu

Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketin sisältö ja Nuoren Suomen Hyvä lasten ja nuorten urheilu linjaavat toimintaa.

Harjoituskorttipaketti

Hyvä lasten ja nuorten urheilu

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Avainasiat:
- keskeisten laji-ja perusliikuntataitojen hallinta
- harjoittelemaan ja kilpailemaan opettelu

Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketin sisältö ja Nuoren Suomen Hyvä lasten ja nuorten urheilu linjaavat toimintaa.

Harjoituskorttipaketti

Hyvä lasten ja nuorten urheilu

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Avainasiat:
- kilpaileminen osana harjoittelua
- yksilöllisen lajiharjoittelun opettelu

Huippusuunnistuksen lajianalyysi linjaa huippusuunnistustavoitteisten suunnistajien ja heidän valmentajiensa toimintaa. Harjoitteluun ja sen seurantaan liittyvät konkreettiset mallit ovat oleellinen osa liiton valmennusryhmien toimintaa ja valmentajakoulutusta. Konkreettisia malleja löytyy myös Suunnistusseuran huipputreenit -korteista.

Lajianalyysi

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Avainasiat:
- kansainväliset edustustehtävät
- kokonaisvaltaisen urheilijaelämän omaksuminen

Huippusuunnistuksen lajianalyysi linjaa huippusuunnistustavoitteisten suunnistajien ja heidän valmentajiensa toimintaa. Harjoitteluun ja sen seurantaan liittyvät konkreettiset mallit ovat oleellinen osa liiton valmennusryhmien toimintaa ja valmentajakoulutusta.

Lajianalyysi

Avainasiat:
- voittamaan oppiminen
- ammattimainen toiminta kaikilla osa-alueilla

Huippusuunnistuksen lajianalyysi linjaa huippusuunnistajien ja huippuvalmentajien toimintaa. Harjoitteluun ja sen seurantaan liittyvät konkreettiset mallit ovat oleellinen osa liiton valmennusryhmien toimintaa ja valmentajakoulutusta.

Lajianalyysi

2. KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS

Lapsi kiinnostuu suunnistuksesta vanhempien, kavereiden, seuran, koulun tms. kautta ja harrastaa suunnistusta muiden lajien ohella. Hän liikkuu paljon ja monipuolisesti sekä kokee liikunnan mielekkäänä ja luonnollisena osana arkea ja harrastuksiaan. Terveellinen elämäntapa luo perustan urheilijaksi kasvamiselle. Vanhempien ja muiden aikuisten, esim. seuraohjaajien, tuki on tärkeä lapsen urheilijaksi kasvamisessa.

Hakkarainen Harri ym. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus

Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret

Sport.fi > Lasten urheilun suomalainen malli

Sport.fi > Urheilullinen elämäntapa (ppt)

Urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittely tutkimustiedon pohjalta (pdf)

Nuori suunnistaja liikkuu paljon luonnossa ja haluaa kehittyä lajissaan. Hän osallistuu monipuoliseen harjoitustoimintaan, johon sisältyy leirejä, kilpailuja ja yhteistyötä seurojen/lajien välillä. Monipuolisesti liikunnallinen aktiivinen arki ja muiden lajien harrastaminen täydentävät suunnistuksen harrastamista. Terveellinen elämäntapa luo perustan urheilijaksi kasvamiselle.

Hakkarainen Harri ym. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus

Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret

Sport.fi > Lasten urheilun suomalainen malli

Sport.fi > Urheilullinen elämäntapa (ppt)

Urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittely tutkimustiedon pohjalta (pdf)

Sport.fi > Kasva urheilijaksi

Nuori suunnistaja haluaa kehittyä lajissaan, mikä innostaa omaehtoisen harjoittelun aloittamiseen. Hän osallistuu monipuolisesti fyysisiä ominaisuuksia kehittävään harjoitus- ja kilpailutoimintaan, johon sisältyy myös leirejä, kilpailumatkoja ja  seurojen/lajien välisiä yhteisiä tapahtumia. Liikunnallisesti monipuolinen ja aktiivinen arki täydentää suunnistuksen ja muiden lajien harrastamista. Urheilullinen elämäntapa ohjaa päivittäistä tekemistä.

Hakkarainen Harri ym. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-kustannus

Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret

Sport.fi > Lasten urheilun suomalainen malli

Sport.fi > Urheilullinen elämäntapa (ppt)

Urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittely tutkimustiedon pohjalta (pdf)

Sport.fi > Urheilijan polku

Sport.fi > Kasva urheilijaksi

Terve urheilija.fi

Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi

Urheilija valitsee suunnistuksen päälajikseen tai yhdeksi päälajeista. Muu harjoittelu/kilpailu tukevat päälajissa kehittymistä ja siinä menestymistä. Nuoren urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen kokonaisvaltaisen kehittymisen niin fyysis-motoristen, kognitiivisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien osalta.

Urheilija ja valmentaja yhdessä:
- määrittelevät kehittymis- ja tulostavoitteet
- tekevät pitkäjänteisen urasuunnitelman
- tekevät tavoitteista johdetun, kokonaisvaltaisen harjoitussuunnitelman

Urheilija tavoittelee kansallista menestystä suunnistuksessa ja mahdollisesti muissa lajeissa.

Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi

Urheilijan polku lapsesta aikuiseksi > Lapset ja nuoret

Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä, Kihu (pdf)

Sport.fi > Urheilijan polku

Sport.fi > Kasva urheilijaksi

Huippu-urheilija.fi > Urheileminen

Terve urheilija.fi

Terve Urheilija - Kymppiympyrän analyysi

Urheilijan päälaji on suunnistus. Muu harjoittelu/kilpailu tukevat päälajissa kehittymistä ja siinä menestymistä. Nuoren urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen kokonaisvaltaisen kehittymisen niin fyysis-motoristen, kognitiivisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien osalta.

Urheilija ja valmentaja yhdessä:
- määrittelevät kehittymis- ja tulostavoitteet
- tekevät pitkäjänteisen urasuunnitelman
- tekevät tavoitteista johdetun, kokonaisvaltaisen harjoitussuunnitelman

Urheilija tavoittelee kansallista ja kansainvälistä menestystä omassa ikäluokassaan.

Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi

Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä, Kihu (pdf)

Urheilijan polun huippuvaihe - menestykseen vaikuttavat tekijät, Kihu (pdf)

Sport.fi > Urheilijan polku

Huippu-urheilija.fi > Urheileminen

Terve urheilija.fi

Terve Urheilija - Kymppiympyrän analyysi

Urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen tavoitteiden mukaisen menestyksen sekä kokonaisvaltaisen kehittymisen niin fyysis-motoristen, kognitiivisten, emotionaalisten kuin sosiaalisten ominaisuuksien osalta.

Urheilija ja valmentaja yhdessä:
- määrittelevät kehittymis- ja tulostavoitteet
- päivittävät vuosittain urasuunnitelmaa
- tekevät tavoitteista johdetun, kokonaisvaltaisen harjoitussuunnitelman

Urheilija tavoittelee kansallista ja kansainvälistä menestystä nousujohteisesti. Suunnistaja on parhaimmillaan 25-30-vuotiaana.

Kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus ja valmennusprosessi

Urheilijan polun huippuvaihe - menestykseen vaikuttavat tekijät, Kihu (pdf)

Sport.fi > Urheilijan polku

Huippu-urheilija.fi > Urheileminen

Terve urheilija.fi

Terve Urheilija - Kymppiympyrän analyysi

Teema / Ikävuodet6 − 9 10 − 12 13 − 14 15 − 16 17 − 20 21 − 35
Suunnistustaitoharjoittelu

Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä ja luontoon suunnistuksen välityksellä. Lapsen kognitiivinen kehitys mahdollistaa konkreettisten käsitteiden ymmärryksen. Johdattelevat kulku-urat ja selkeät maastokohteet ovat tärkeitä (tarvittaessa tukiviitoitus). 

Suunnistusta aloitteleva lapsi:
- opettelee karttamerkit
- ymmärtää kartan ja maaston yhteyden

Nuoren suunnistajan taitoharjoittelu on monipuolista pitäen sisällään "suunnistusmatkailua" kotimaassa. Kognitiivisen kehityksen myötä alkaa abstrakti ymmärrys kehittyä. Johdattelevat kulku-urat ja kartan pintakuviot ovat edelleen tärkeitä.

Nuori suunnistaja:
- kehittää perustaitojaan (kartan luku, kartan suuntaaminen, kartan hahmottaminen, välinetekniikka,...)

Nuoren suunnistajan harjoitteluun sisältyy monipuolisia harjoituksia ja kilpailuja eri matkoilla sekä "suunnistusmatkailua", pääsääntöisesti kotimaassa. Lisäksi nuori suunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat eri maastotyypeistä, eri maista jne. Oma suunnistustekniikka ja -ajattelu, sekä niiden ymmärrys alkavat kehittyä.

Nuori suunnistaja:
- alkaa ymmärtää omaa suunnistustekniikkaansa ja -ajatteluansa
- kehittää perustaitojaan (suhteiden ja korkeuserojen hahmottaminen, johdattelevat maaston muodot)
- kehittää toiminnan ohjausta (reitinvalinta, ennakointi-havainnointi, rastinotto,...)
- oppii hyödyntämään teknisiä sovelluksia taitonsa kehittämisessä (reittihärveli, gps-seuranta, nettipelit jne.)

Nuoren suunnistajan valmennukseen sisältyy runsaasti taitoharjoittelua ja kilpailuja, pääsääntöisesti kotimaassa. Tavoitteena on n. 150 monipuolista ja laadukasta suunnistusharjoitusta/vuosi eri maastotyypeissä. Lisäksi nuori suunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat eri maastotyypeistä, eri maista jne.

Urheilija:
- kehittää perustaitojaan ja toiminnan ohjauksen rutiineja automaatiotasolle
- kehittää suorituksen hallintaansa
- ymmärtää oman tapansa ja tyylinsä suunnistaa

17–18-vuotiaat:
Nuoren suunnistajan valmennukseen sisältyy runsaasti taitoharjoittelua ja kilpailuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoitteena on n. 150 monipuolista ja laadukasta suunnistusharjoitusta/vuosi eri maastotyypeissä. Lisäksi nuori suunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat pääkilpailujen maastotyypeistä.

Urheilija:
- alkaa suunnitella ja toteuttaa taitoharjoituksia omatoimisesti
- kehittää perustaitojaan ja toiminnan ohjauksen rutiineja automaatiotasolle
- kehittää suorituksen hallintaansa

19–20-vuotiaat:
Nuoren suunnistajan valmennukseen sisältyy runsaasti taitoharjoittelua kilpailullisten tavoitteiden ohjaamana. Lisäksi nuori suunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat pääkilpailujen maastotyypeistä. Urheilijan lahjakkuus ja ominaisuudet ohjaavat mahdollista erikoistumista.

Urheilija:
- suunnittelee ja toteuttaa säännöllisesti taitoharjoituksia omatoimisesti
- hankkii lisää kansainvälistä kisakokemusta
- ylläpitää ja tarvittaessa kehittää perustaitojaan ja toiminnan ohjausta
- kehittää suorituksen hallintaansa erityisesti kilpailutilanteessa

Huippusuunnistajan valmennukseen sisältyy runsaasti taitoharjoittelua kilpailullisten tavoitteiden ohjaamana. Lisäksi huippusuunnistaja tekee paljon suunnistustaidon "kuivaharjoittelua" kartoilla, jotka ovat pääkilpailujen maastotyypeistä. Eri kilpailumuotoihin (sprintti, keskimatka, pitkä matka) erikoistuminen on suositeltavaa, ellei kansainvälistä menestystä ole odotettavissa kaikissa kilpailumuodoissa. Taitoharjoittelun painotukset riippuvat yksilön tavoitteista.

Urheilija:
- hankkii lisää kansainvälistä kisakokemusta
- ylläpitää ja tarvittaessa kehittää perustaitojaan ja toiminnan ohjausta
- kehittää suorituksen hallintaansa erityisesti tärkeissä kilpailuissa
- tekee täsmäharjoittelua päätavoitteen suunnassa (maastotyyppi, kilpailumatka-/muoto)

Fyysis-motorinen harjoittelu

Suunnistusta aloitteleva lapsi liikkuu, leikkii, temppuilee ja harjoittaa motorisia taitojaan monipuolisesti erilaisissa toimintaympäristöissä. Lapsi opettelee perusliikuntataitoja ja hänen tekemisestään heijastuu ilo ja innostus.

Valmennustaito.info / taitokartta

Nuori suunnistaja liikkuu monipuolisesti ja paljon. Hän osallistuu aktiivisesti monipuolisiin ohjattuihin harjoituksiin, harrastaa eri lajeja monipuolisesti ja oppii hallitsemaan perusliikunta- ja lajitaitoja omaehtoisen harjoittelun kautta. Pihapelit, koulumatkat ja leikinomainen perusominaisuuksien (nopeus, kimmoisuus, kestävyys, ketteryys, juoksutaito, suunnistusjuoksutaito, liikkuvuus, tasapaino) harjoittaminen ovat luonnollinen osa nuoren fyysistä aktiivisuutta.

Valmennustaito.info / taitokartta

Nuori suunnistaja liikkuu monipuolisesti ja paljon ja on innostunut tekemään harjoituksia itsenäisesti. Hän osallistuu aktiivisesti monipuolisiin ohjattuihin harjoituksiin, harrastaa eri lajeja monipuolisesti ja oppii hallitsemaan perusliikunta- ja lajitaitoja omaehtoisen harjoittelun kautta. Pihapelit, koulu- ja harjoitusmatkat sekä  perusominaisuuksien (nopeus, kimmoisuus, kestävyys, ketteryys, tekniikka, voima, liikkuvuus) omaehtoinen kehittäminen ovat luonnollinen osa nuoren fyysistä aktiivisuutta.

Valmennustaito.info / taitokartta

Nuoren suunnistajan fyysisen harjoittelun pääpaino on monipuolisessa yleisharjoittelussa. Suunnistuksen lajiharjoittelun (suunnistus, juoksu, lajivoima) osuus on yksilöstä riippuen 25–40 % fyysisen harjoittelun kokonaismäärästä. Valmennuksessa tiedostetaan murrosiän aiheuttamat muutokset.

Urheilija kehittää kestävyyssuorituskykyään, suunnistusjuoksun liikevalmiuksia ja liikkuvuutta monipuolisesti.

Valmennustaito.info / taitokartta

Nuoren suunnistajan fyysisessä harjoittelussa painotus siirtyy monipuolisesta yleisharjoittelusta  suunnistuksen lajiharjoitteluun (suunnistus, juoksu, lajivoima). Lajiharjoittelun osuus on yksilöstä riippuen 35–60 % fyysisen harjoittelun kokonaismäärästä. Urheilijan ominaisuudet, lahjakkuus ja suuntautuminen ohjaavat mahdollista erikoistumista eri kilpailumuotoihin (sprintti, keskimatka, pitkä matka). Harjoittelun määrä, teho, kokonaiskuormitus ja kehitettävien ominaisuuksien painotus riippuvat yksilön tavoitteista.

Urheilija kehittää kestävyyssuorituskykyään ja ylläpitää suunnistusjuoksun liikevalmiuksia ja liikkuvuutta monipuolisesti.

Huippusuunnistajan fyysisen harjoittelun pääpaino on  suunnistuksen lajiharjoittelussa (suunnistus, juoksu, lajivoima), jonka osuus on yksilöstä riippuen 55–85 % fyysisen harjoittelun kokonaismäärästä. Eri kilpailumuotoihin (sprintti, keskimatka, pitkä matka) erikoistuminen on suositeltavaa, mikäli kansainvälistä menestystä ole odotettavissa kaikissa kilpailumuodoissa. Harjoittelun määrä, teho, kokonaiskuormitus ja kehitettävien ominaisuuksien painotus riippuvat yksilön tavoitteista.

Urheilija kehittää/ylläpitää kestävyyssuorituskykyään ja ylläpitää suunnistusjuoksun liikevalmiuksia ja liikkuvuutta monipuolisesti.


Lajiharjoittelu Muu harjoittelu/liikunta
5 %95 %
5/95 %
10 %90 %
10/90 %
15 %85 %
15/85 %
35 %65 %
35/65 %
50 %50 %
50/50 %
70 %30 %
70/30 %
Lajiharjoittelu vs. liikunnan kokonaismäärä

Liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin n. 13–18 h/vko).

Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät liikuntaympyrässä.

(Harmaa: lajitaidot, vaal. sin: hermojärjestelmä, t.sin: tuki- ja liikuntaelimet, vihreä: hengistys- ja verenkierto & aineenvaihdunta)

media/Suunnistus1399vjanuoremmat.PNG
Esimerkkiviikko 9v ja
nuoremmat.ppt

Suunnistuksen lajiharjoittelua 50–100 h/vuosi (keskimäärin 1–2 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin n. 13–18 h/vko).

Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät liikuntaympyrässä.

(Harmaa: lajitaidot, vaal. sin: hermojärjestelmä, t.sin: tuki- ja liikuntaelimet, vihreä: hengistys- ja verenkierto & aineenvaihdunta)

media/Suunnistus21910-12-vuotiaat.PNG
Esimerkkiviikko
10-12v.ppt

Suunnistuksen lajiharjoittelua 100–150 h/vuosi (keskimäärin 2–3 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–900 h/vuosi (keskimäärin n. 13–18 h/vko).

Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät liikuntaympyrässä.

(Harmaa: lajitaidot, vaal. sin: hermojärjestelmä, t.sin: tuki- ja liikuntaelimet, vihreä: hengistys- ja verenkierto & aineenvaihdunta)

media/Suunnistus59813-16-vuotiaat.PNG
Esimerkkiviikko
13-14v.ppt

Suunnistuksen lajiharjoittelua 150–300 h/vuosi (keskimäärin n. 3–6 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä n. 700 h/vuosi (keskimäärin n. 13 h/vko).

Henkilökohtaisen valmentajan valvomilla harjoituksilla/testeillä ja ryhmäharjoituksilla on merkittävä rooli nuoren suunnistajan valmennuksessa. Omatoimisen harjoittelun määrä on kuitenkin suurempi.

Eri elinjärjestelmien kuormittumisen suhteet näkyvät 13-14v liikuntaympyrässä.

17–18-vuotiaat:
Suunnistuksen lajiharjoittelua 250–300 h/vuosi (keskimäärin 5–6 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä n. 700 h/vuosi (keskimäärin n. 13 h/vko).

19–20-vuotiaat:
Suunnistuksen lajiharjoittelua 350–400 h/vuosi (keskimäärin 6–8 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–800 h/vuosi (keskimäärin n. 13–15 h/vko).

Henkilökohtaisen valmentajan valvomilla harjoituksilla/testeillä ja ryhmäharjoituksilla on merkittävä rooli nuoren suunnistajan valmennuksessa. Omatoimisen harjoittelun määrä on kuitenkin suurempi.

21–22-vuotiaat:
Suunnistuksen lajiharjoittelua 450–500 h/vuosi (keskimäärin 8–10 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–800 h/vuosi (keskimäärin n. 13–15 h/vko).

yli 22-vuotiaat:
Suunnistuksen lajiharjoittelua 500–600 h/vuosi (keskimäärin 9–12 h/vko). Liikunnan kokonaismäärä 700–800 h/vuosi (keskimäärin n. 13–15 h/vko).

Omatoiminen harjoittelu on määrävässä roolissa ja sen osuus on merkittävä. Ohjatuista harjoituksista osa on ryhmäharjoituksia, osa henkilökohtaisen valmentajan valvomia harjoituksia tai testejä.

Teema / Ikävuodet6 − 9 10 − 12 13 − 14 15 − 16 17 − 20 21 − 35
Urheilijan psyyke

Onnistumiset ruokkivat lapsen motivaatiota ja kannustava, innostava ilmapiiri edistävät hänen itseluottamuksensa vahvistumista. Toiminta ja tekeminen suunnistusharrastuksen parissa tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä, elämäniloa ja hyvinvointia.

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Nuoren suunnistajan itsetunto vahvistuu, kun hän kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään sekä kavereiden että aikuisten silmissä. Hänen kykynsä itsenäiseen, loogiseen ja syysuhteita ymmärtävään ajatteluun kehittyy.

Nuori suunnistaja:
- oppii analysoimaan suunnistus- ja kilpailusuorituksen eri osa-alueita
- oppii suunnittelemaan toimintaansa ja ymmärtämään tekojen seurauksia
- oppii uusia asioita parhaiten tekemällä

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Nuoren suunnistajan looginen ajattelu kehittyy, mutta itsetunto saattaa vaihdella. Hän voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön ja kaipaa hyväksyntää omana itsenään.

Nuori suunnistaja: 
- oppii suunnittelemaan toimintaansa pitkäjänteisesti
- oppii analysoimaan tekemisiään
- oppii tunnistamaan suoritustavoitteen, jota tavoittelemalla yltää parhaaseen kilpailusuoritukseen

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Itseluottamus ja -tunto kehittyvät paljolti kannustavan ja rakentavan palautteen kautta.

Urheilija:
- tiedostaa lajissa vaadittavat psyyken ominaisuudet (tavoitteellisuus/motivaatio, itseluottamus, keskittymiskyky, stressinsietokyky ja tunteiden hallinta)
- osaa tunnistaa omat kykynsä ja oman tasonsa
- hallitsee suorituksensa
- tiedostaa suorituksen hallinnan merkityksen tavoitteiden saavuttamisessa
- ymmärtää tavoitteellisen harjoittelun merkityksen

Lapsen ja nuoren kehitys (MLL)

Hyvä itsetunto ja itseluottamus syntyvät harjoittelun, todennetun kehittymisen ja hallittujen suoritusten kautta.

Urheilija:
- tiedostaa, mitä vaaditaan voittamiseen ja erinomaiseen suoritukseen
- ymmärtämää tunnetilojen vaikutuksen suoritukseen ja osaa hallita tunteitaan
- osaa tunnistaa optimaalisen keskittymisen ja stressin tason sekä ymmärtää niiden vaikutuksen suoritukseen
- osaa kehittää keskittymis- ja stressinsietokykyä 
- osaa kehittää suorituksen hallintaa

Hallitut kilpailusuoritukset ja menestys ruokkivat itsetuntoa ja -luottamusta.

Urheilija:
- saavuttaa halutessaan voittamiseen ja erinomaiseen suoritukseen vaadittavan optimaalinen tunnetilan
- saavuttaa halutessaan voittamiseen ja erinomaiseen suoritukseen vaadittavan optimaalinen keskittymisen ja stressin tason
- hallitsee suorituksen erinomaisesti erityisesti tärkeissä kilpailuissa

Sport.fi > Urheilupsykologia

Kilpailutoiminta

Kilpailu on leikin jatke. Iloista kisailua seuran sisällä tai lähialueella. Kilpailutapahtumissa on ohjaava ote, vertailun merkitys on vähäinen ja palkitseminen samanarvoista.

Kilpailu on hyvä harjoitus. Kilpailujen myötä nuori suunnistaja saa monipuolisia kokemuksia oppien erilaisista tilanteista ja maastoista/maastotyypeistä. Innostava ja iloinen kisaamisen ilmapiiri sytyttää halun kehittyä.

Nuorten Jukola

Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut

Rastiviikot ja kansalliset kilpailut
Aluemestaruuskilpailut
Seuran omat kilpailut

Kilpailukalenteri

Kilpailu on hyvä harjoitus. Runsaan kilpailemisen myötä nuori suunnistaja saa monipuolisia kokemuksia oppien erilaisista tilanteista ja maastoista/maastotyypeistä. Valmentajan tai ohjaajan rooli on merkittävä, kun nuori haluaa kehittää ominaisuuksiaan ja suoritustaan.

SM-kilpailut
- sprintissä 14-v. sarja
- 14-vuotiailla oikeus osallistua 15-16-v. sarjaan keskimatkalla ja viestissä

Kultainen kompassi ja siihen liittyvät aluekarsinnat

Nuorten Jukola

Koululiikuntaliiton mestaruuskilpailut

Rastiviikot ja kansalliset kilpailut
Aluemestaruuskilpailut
Seuran omat kilpailut

Kilpailukalenteri

Testit

-

Kestävyys:
- AV-testit, VOL-testit ja muut maasto-/tie-/ratatestit
- suora mattotesti (suunnistajien protokolla)

Voima-/nopeustestit:
- 10-loikka, 200 m, jalkojen nosto, kyykkyhyppy
- Kasva urheilijaksi.fi > Ominaisuustesti

Suunnistustaitotesti:
- sama rata kahteen kertaan

Psyyken testi:
- Kasva urheilijaksi.fi > Motivaatiotesti
- henkisen vahvuuden kyselylomake

Urheilullinen elämäntapa:
- Kasva urheilijaksi.fi > Elämänrytmitesti

Kestävyys:
- AV-testit ja muut maasto-/tie-/ratatestit
- suora mattotesti (suunnistajien protokolla)

Voima-/nopeustestit:
- 10-loikka, 200 m, jalkojen nosto, kyykkyhyppy

Suunnistustaitotesti:
- sama rata kahteen kertaan

Psyyken testi:
- Kasva urheilijaksi.fi > Motivaatiotesti
- henkisen vahvuuden kyselylomake

Urheilullinen elämäntapa:
- Kasva urheilijaksi.fi > Elämänrytmitesti

Kestävyys:
- AV-testit ja muut maasto-/tie-/ratatestit
- suora mattotesti (suunnistajien protokolla)

Voima-/nopeustestit:
- 10-loikka, 200 m, jalkojen nosto, kyykkyhyppy

Suunnistustaitotesti:
- sama rata kahteen kertaan

Psyyken testi:
- henkisen vahvuuden kyselylomake

Teema / Ikävuodet6 − 9 10 − 12 13 − 14 15 − 16 17 − 20 21 − 35
Urheilullinen elämäntapa ja urataidot

Säännölliset terveelliset ruokailut, runsas päivittäinen liikkuminen ja riittävä lepo muodostavat urheilullisen elämäntavan perustan.

Säännölliset terveelliset ruokailut, runsas päivittäinen liikkuminen ja riittävä lepo muodostavat urheilullisen elämäntavan perustan.

Lapsi osaa ottaa vastuuta päivittäisestä liikkumisesta.

Säännölliset terveelliset ruokailut, runsas päivittäinen liikkuminen ja riittävä lepo muodostavat urheilullisen elämäntavan perustan.

Nuori saa tietoa, millä tavoin voi tehdä omaehtoisia harjoituksia ja hän oppii tekemään ohjeen mukaan itsenäisiä harjoituksia.

Innostus omaehtoiseen harjoitteluun syttyy.

Sport.fi > Urheilullinen elämänrytmi

Sport.fi > Nuoren urheilijan ravinto

Nuori suunnistaja tiedostaa, mitä huippu-urheilijaksi kasvaminen vaatii ja sisäistää, mitä urheilullinen elämäntapa ja uran kokonaisvaltainen suunnittelu pitävät sisällään.

Urheilija:
- opettelee harjoittelemaan tasapainoisesti ja kehittävästi
- opettelee syömään laadukkaasti
- huolehtii riittävästä levosta ja palautumisesta
- hallitsee aktiiviset palautumismenetelmät
- omaksuu päihteettömän ja urheilullisen elämäntyylin
- hahmottelee yhdessä tukihenkilöidensä kanssa omaa uraansa

Terve urheilija.fi

Sport.fi > Urheilullinen elämänrytmi

Sport.fi > Nuoren urheilijan ravinto

Huippu-urheilija.fi > Urataidot

Huippu-urheilija.fi > Opinto- ja urasuunnittelu

Nuoren suunnistajan vastuu kehittymisestään ja omasta tekemisestään lisääntyy.

Urheilija:
- osaa harjoittella tasapainoisesti ja kehittävästi
- syö laadukkaasti
- huolehtii riittävästä levosta ja palautumisesta
- käyttää aktiivisia palautumismenetelmiä
- elää päihteettömästi ja urheilullisesti
- suunnittelee yhdessä tukihenkilöidensä kanssa omaa uraansa pitkäjänteisesti

Terve urheilija.fi

Sport.fi > Urheilullinen elämänrytmi

Sport.fi > Urheilijan ravitsemus

Huippu-urheilija.fi > Urataidot

Huippu-urheilija.fi > Opinto- ja urasuunnittelu

SSL > Urheilijan taustakartoituslomake (esimerkki)

SSL > Urheilijan seurantalomake (esimerkki)

Huippusuunnistaja ottaa vastuun omasta elämästä ja tekee valintoja urheilu-uran ehdoilla siviiliuraa ja sosiaalista verkostoa unohtamatta. Opinto-polku on suunniteltu joustavaksi ja huippusuunnistusuraa tukevaksi.

Urheilija:
- harjoittelee tasapainoisesti ja kehittävästi
- syö laadukkaasti
- huolehtii riittävästä levosta ja palautumisesta
- käyttää aktiivisia palautumismenetelmiä
- elää päihteettömästi ja urheilullisesti
- päivittää urasuunnitelmaansa säännöllisesti

Sport.fi > Urheilijan ravitsemus

Sport.fi > Terveydenhuolto

Huippu-urheilija.fi > Urataidot

Huippu-urheilija.fi > Opinto- ja urasuunnittelu

SSL > Urheilijan taustakartoituslomake (esimerkki)

SSL > Urheilijan seurantalomake (esimerkki)

SSL > Urheilijan kehittymisen seurantalomake (esimerkki)

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Tukihenkilöt / -tahot

Aikuisen on tunnettava psyykkisen kehityksen vaiheet, jotta osaa toimia lapsen kanssa oikein.

Kodin merkitys on suuri liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa.

Ohjaaja on idoli ja esimerkki, joka innostaa harrastuksessa ja viestii koteihin liikunnallisen arjen ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä. Harjoituksissa on turvallinen ilmapiiri (harjoituksen pysyvä rakenne, ohjaus jne.). Seuran harjoitukset karttoineen ja ratoineen sekä kausiohjelma harjoituksineen ja lähikilpailuineen ovat ikätasolle sopivia. Suunnistusharjoitukset sisältävät myös luontokasvatusta. Seuran toiminnassa aktiivinen, osaava ja innostava vetäjä sekä aktiiviset kanssaharrastajat edistävät kiinnittymistä lajiin. Seuran toimijoita koulutetaan ja tuetaan.

Kaverit ja harrastuksen viiteryhmä innostavat ja kannustavat.

KilpaILO-vihko, opas aikuisen roolissa toimimiseen.

Unelma hyvästä urheilusta ja urheilulliset elämäntavat

Sport.fi > Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa

Aikuisella on ohjaava rooli ja aikuisen esimerkki vaikuttaa paljon. Aktiivinen, osaava ja innostava vetäjä sekä aktiiviset kanssaharrastajat kannustavat tavoittelemaan kehittymistä.

Kodin merkitys on suuri liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa.

Ohjaaja luo toimintatavat, jotka luovat turvallisuutta (harjoituksen käytänteet, hyväksynnän osoittaminen). Ohjaaja viestii koteihin liikunnallisen arjen ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä ja ohjeista. Seuran harjoitustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana osaavia henkilöitä, joita koulutetaan ja tuetaan. Tehtäviä eriytetään osallistujien tason mukaan ja annetaan liikunnallisia kotitehtäviä. Seuran harjoitukset karttoineen ja ratoineen sekä kausiohjelma harjoituksineen, leireineen ja kilpailuineen ovat ikätasolle sopivia. Suunnistusharjoitukset sisältävät myös luontokasvatusta.

Kaverit ja harrastuksen viiteryhmä innostavat ja kannustavat.

Unelma hyvästä urheilusta ja urheilulliset elämäntavat

Sport.fi > Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa

Sport.fi > Kasvata urheilijaksi

Aikuisella on ohjaava rooli ja aikuisen esimerkki vaikuttaa paljon. Aktiivinen, osaava ja innostava vetäjä sekä aktiiviset kanssaharrastajat pitävät lajissa mukana ja kannustavat tavoittelemaan kehittymistä. Aikuiset toimijat huomioivat murrosiän tuomat muutokset nuoren harjoittelussa, kasvussa ja kehityksessä.

Kodin merkitys on suuri liikunnalliseen aktiivisuuteen ja urheilulliseen elämäntapaan kasvattamisessa. Kotoa kannustetaan tavoitteelliseen urheiluun ja tuetaan mm. välinehankinnoissa.

Henkilökohtainen valmentaja ja ryhmävalmentajat osaavat huomioida valmennuksessa yksilön kehitystason ja antaa ohjeita laadukkaaseen omaehtoiseen harjoitteluun. Valmentajat tukevat ja osoittavat hyväksyntää murrosiän kuohuissa. Seuran harjoitustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana osaavia valmentajia, joita koulutetaan ja tuetaan. Tehtäviä eriytetään osallistujien tason mukaan. Seuran harjoitukset karttoineen ja ratoineen sekä kausiohjelma harjoituksineen, leireineen ja kilpailuineen ovat ikätasolle sopivia.

Kaverit sparraavaat toisiaan ja innostavat sekä yhteiseen että yksilölliseen harjoitteluun. Urheilijan ja ryhmän mahdollisuus vaikuttaa toimintaan lisää motivaatiota.

Unelma hyvästä urheilusta ja urheilulliset elämäntavat

Sport.fi > Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa

Sport.fi > Kasvata urheilijaksi

Vanhemmilla ja perheellä on merkittävä rooli urheilullisen elämäntavan tukemisessa, kuljetuksissa, rahoituksessa ym. Nuoren suunnistajan lähimmät tukihenkilöt tiedostavat rakentavan ja kannustavan palautteen positiivisen merkityksen.

Henkilökohtaisella (lähi)valmentajalla ja/tai ryhmävalmentajalla on merkittävä ohjaava ja opettava rooli urheilijan valmennuksessa. Tavoitteena on lisätä urheilijan itseohjautuvuutta ja ymmärrystä omasta harjoittelustaan.Myös seura- ja aluevalmentajat voivat olla merkittävässä roolissa.

Niin urheilevat kuin ei-urheilevat ystävät tukevat tavoitteellista harjoittelua.

Seura / valmentajat ottavat vastuun eri tasoisten harrastajien sijoittumisesta huippu-urheilun, harrasteurheilun ja seuratoimijan polulle.

Sport.fi > Pelisäännöt lasten ja nuorten urheilussa

Sport.fi > Kasvata urheilijaksi

Vanhemmilla ja perheellä on merkittävä rooli urheilullisen elämäntavan tukemisessa, kuljetuksissa, rahoituksessa ym.

Henkilökohtaisella (lähi)valmentajalla on merkittävä, ohjaava ja opettava rooli urheilijan valmennuksessa. Tavoitteena on lisätä urheilijan itseohjautuvuutta ja ymmärrystä omasta harjoittelustaan.Myös liiton ryhmävalmentaja ja valmennuksen tukihenkilö sekä seura-, alue- ja akatemiavalmentajat voivat olla merkittävässä roolissa.

Urheilija rakentaa yhdessä tukihenkilöidensä kanssa osaavan asiantuntijaverkoston (esim. lääkäri, fysioterapeutti, hieroja).

Niin urheilevat kuin ei-urheilevat ystävät tukevat tavoitteellisen urheilu-uran jatkamista.

Seura / valmentajat ottavat vastuun eri tasoisten harrastajien sijoittumisesta huippu-urheilun, harrasteurheilun ja seuratoimijan polulle.

Vanhemmilla ja perheellä edelleen tärkeä rooli huippusuunnistajan "henkisenä" tukijana.

Urheilijan ja henkilökohtaisen (lähi)valmentajan suhde on tiivis, mutta omasta kehittämisestään ja kehittymisestään huolimatta valmentajan rooli voi muuttua ohjaavasta opettajasta eläytyväksi kuuntelijaksi, sparraajaksi ja mentoriksi. Huippusuunnistajan itseohjautuvuus on merkittävässä roolissa. Myös liiton ryhmävalmentaja ja valmennuksen tukihenkilö sekä seura-, alue- ja akatemiavalmentajat voivat olla merkittävässä roolissa.

Huippusuunnistajalla on kattava ja osaava asiantuntijaverkosto (esim. lääkäri, fysioterapeutti, hieroja, manageri).

Niin urheilevat kuin ei-urheilevat ystävät tukevat huippusuunnistajaa uran edetessä.

Teema / Ikävuodet6 − 9 10 − 12 13 − 14 15 − 16 17 − 20 21 − 35
Liitto / Alue

Nuori suunnistaja:

Leimaus-leiri

Seurojen aloitteesta syntyviä kahden tai useamman seuran yhteisiä harjoituksia ja/tai leirejä.

Ohjaaja:

Nuori Suunta ohjaajakoulutus

Nuori suunnistaja:

Leimaus-leiri

Alueen leiri / leirejä (osalla alueista) tai alueiden yhteinen leiri.

Seurojen aloitteesta syntyviä kahden tai useamman seuran yhteisiä harjoituksia ja/tai leirejä.

Ohjaaja / valmentaja:

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa (taso 1)

Valmentajakoulutus.fi

Taustatekijät

Liikunnallisesti virikkeellinen ympäristö ja välineet liikkumiseen.

Monipuolisuus; muut lajit suositeltavia.

Liikunnallisesti virikkeellinen ympäristö ja välineet liikkumiseen.

Monipuolisuus; muut lajit suositeltavia.

Matkustelu lajin parissa.

Liikunnallisesti virikkeellinen ympäristö ja välineet liikkumiseen.

Monipuolisuus; muut lajit suositeltavia.

Liikuntayläaste, jos mahdollista.

Matkustelu lajiin parissa.

Huomioidaan sosiaalisen median merkitys nuorten elämässä.

Nuoren suunnistajan valmennuksessa hyödynnetään kotipaikkakunnan olosuhteet optimaalisesti. Virikkeitä ja hyviä harjoitusolosuhteita haetaan myös muualta, pääsääntöisesti kotimaasta, mutta myös ulkomailta.

Urheilijan valmentautuminen on tasapainossa opiskelun ja sosiaalisen elämän kanssa. Taloudelliset resurssit (seura, koti ym.) mahdollistavat urheilijana kehittymisen.

Huippu-urheilija.fi > Urataidot

Huippu-urheilija.fi > Opinto- ja urasuunnittelu

Suunnistussäätiön apurahat

Nuoren suunnistajan valmennuksessa hyödynnetään kotipaikkakunnan olosuhteet optimaalisesti. Virikkeitä ja hyviä harjoitusolosuhteita haetaan sekä kotimaasta että ulkomailta.

Urheilijan valmentautuminen on tasapainossa opiskelun ja sosiaalisen elämän kanssa. Taloudelliset resurssit (liitto, seura, koti ym.) mahdollistavat urheilijana kehittymisen. Urheilija taustahenkilöinen on aktiivinen ensimmäisten yhteistyökumppaneiden hankinnassa.

Huippu-urheilija.fi > Urataidot

Huippu-urheilija.fi > Opinto- ja urasuunnittelu

Suunnistussäätiön apurahat

Huippusuunnistaja tekee valintoja urheilun ehdoilla. Hän hakeutuu tavoitteiden kannalta optimaalisiin harjoitteluolosuhteisiin. Asuin-/opiskelupaikkakunnan valinnassa (kotimaassa/ulkomailla) valmentautumisolosuhteet ovat merkittävässä roolissa.

Joustava opiskelu/työ ja muu sosiaalinen elämä ovat vastapainona ammattimaiselle valmentautumiselle. Taloudelliset resurssit mahdollistavat huippupanostamisen. Menestys "avaa ovia" mahdollistaen entistä paremmat olosuhteet ja resurssit täysipainoiseen harjoitteluun. Urheilijalla on merkittäviä yhteistyökumppaneita, minkä lisäksi Olympiakomitea, liitto ja seura tukevat valmentautumista. Ammattimaisen valmentautumisen mahdollistaa urheilija-apuraha.

Huippu-urheilija.fi > Urataidot

Huippu-urheilija.fi > Opinto- ja urasuunnittelu

Sport.fi > Valmennuksen tukijärjestelmä

OKM:n urheilija-apuraha

Urheilijoiden Ammatinedistämissäätiön opiskeluapuraha

Suunnistussäätiön apurahat

Huippu-urheilun muutostyö
© Kirjoittajat 2011 - 2018. Ylläpito KIHU. Jaa linkki: Facebookissa, Twitterissä