Taekwondo

Kotisivu: http://www.taekwondo.fi


Vastuuhenkilöt: Heino, Teemu; Mäkinen, Jarkko; Nipuli, Laura; Pajulampi, Sampo.



Näytettävät ikäluokat
Teema / Ikävuodet5 − 7 8 − 10 11 − 13 14 − 17 18 − 21 22 − 35
Painopisteet

Perusliikuntataitojen kartuttaminen, myös lajiteknisten valmiuksien luominen vähitellen

Seuratoimintaan osallistumisen oppiminen ja siitä nauttiminen; innostus ja ilo

Alle kouluikäisten harjoittelun tulee perustua liikunnan iloon ja osaamisen kokemuksista nauttimiseen. Taekwondon lajitaitojen kannalta olennaisten liikemallien harjoittelemista leikin varjolla.

Vaativampien perusliikuntaitojen monipuolinen harjoittaminen, vähitellen myös lajitaitojen kartuttaminen

Säänölliseen harjoitteluun oppiminen, vähitellen myös omatoimiseen harjoitteluun oppiminen

Lajitaitojen oppimisessa tärkeintä on myönteisten onnistumisen kokemusten kerryttäminen, jotta syntyy motivaatio oppia lisää.

Ominaisuusharjoittelun tehostaminen urheilijan yksilöllisen kehitysvauhdin mukaisesti.

Perustaktiikoiden oppiminen - lapsenomaisesta potkiskelusta taktisempaan ottelukäsitykseen.

Lajitaitojen hiominen toisaalta kohti perustaitojen automaatiota ja toisaalta taitojen jalostumista yhä vaativampiin sovelluksiin.

Tekniikka-Taktiika-Fysiikka -paketin tasapainoinen kehittäminen ensijaisena tavoitteena terve ja menestyvä huippu-urheilija aikuisiässä. Juniorisarjan menestys on toissijainen tavoite.

Lajin edellyttämien fyysisten ominaisuuksien hiominen huippuunsa. Ottelurutiinin kasvattaminen yhä kovempia vastustajia vastaan. Urheilullisen elämäntavan ehdoilla tehdyt valinnat, kokonaisvaltainen valmentaminen.

Huippu-urheilijan minäkuvan voimistaminen. Päämääränä menestyminen kansainvälisellä tasolla.

Teknisten ja taktisten mallien kehittäminen: lisää monipuolisuutta, lisää yksilöllisiä vahvuuksia.

Fyysisten ominaisuuksien ylläpito ja tarvittaessa valittujen ominaisuuksien kehittäminen.

Harjoittelun adaptaatio muuttuviin olosuhteisiin
 

Harjoitusmäärät

Laji: 1-3 lajiharjoitusta viikossa, kesto yhteensä 1-4 tuntia.

Muu liikunta: mahdollisimman paljon, mahdollisimman monipuolisesti (vähintään 2 h päivittäin). Ohjatun lajiharjoittelun osuus on vain noin 10 % kokonaisliikuntamäärästä.

Laji: 3-5 lajiharjoitusta viikossa, yhteensä 4-8 tuntia.

Muu liikunta: mahdollisimman paljon, mahdollisimman monipuolisesti (vähintään 2h/päivä). Ohjatun lajiharjoittelun osuus 15-25 % kokonaisliikuntamäärästä.

Laji: 4-6 lajiharjoitusta, kesto yhteensä 5-10 tuntia.

Muu liikunta: monipuolista ominaisuusharjoittelua (kestävyys, nopeus, voima, liikkuvuus) ja runsaasti yleisliikuntaa (koululiikunta, pelit, leikit). Ohjatun lajiharjoittelun osuus on 25-35 % kokonaisliikuntamäärästä.

Laji: 6-8 harjoitusta viikossa, kesto yhteensä 9-14 tuntia

Oheisharjoittelu: fyysisten ominaisuuksien kehittämistä , yksilöllisesti, nousujohteisesti ja painopisteitä vaihdellen. Oheisharjoittelua 4-6 h/vko.

Kokonaisliikuntamäärästä 35-50 % on lajiharjoittelua, 20-25 % oheisharjoittelua ja 25-45 % muuta liikuntaa.

Laji: 7-10 harjoitusta viikoittain, kesto yhteensä 11-15 tuntia.

Oheisharjoittelu: 6-10 h/vko

Kokonaisliikuntamäärästä 45-60 % on lajiharjoittelua, 25-30 % oheisharjoittelua ja 10-30 % muuta liikuntaa.

Laji: 7-10 harjoitusta viikoittain, kesto yhteensä 11-15 tuntia.

Oheisharjoittelu: 4-10 h/vko.

Kokonaisliikuntamäärästä 50-60 % on lajiharjoittelua, 25-30 % oheisharjoittelua ja 10-25 % muuta liikuntaa.

Kilpailumäärät

Ei ole välttämätöntä osallistua kilpailuihin ennen kouluikää. Kilpailtaessa muiden voittamista tärkeämpää on oman suorituksen onnistumisen kokemukset.

Salikilpailuihin ja muihin paikallisiin kilpailuihin osallistuminen vähintään kerran kuukaudessa, jotta lapsi oppii kilpailemiseen liittyvät perusasiat ja tottuu kilpailemisen psyykkisiin haasteisiin.

Valtakunnaliisiin kilpailuihin osallistuminen salikilpailujen ja muiden paikallisten kilpailuiden lisäksi. Kilpailumäärien tulisi olla todella korkealla, jopa 30 kilpailua ja 50-70 kilpaottelua vuodessa. Kansainvälisen kilpailukokemuksen kartuttaminen voidaan aloittaa, jos se koetaan urheilijan, valmentajan ja perheen mielestä tässä vaiheessa mielekkääksi. 12-14 vuotiailla on mahdollisuus osallistua Euroopanmestaruuskilpailuihin.

Kilpailumäärät ovat edelleen tässä ikävaiheessa korkealla, noin 20 kilpailua vuodessa. Vuosittaisen ottelumäärän tulisi olla vähintään 40 kilpaottelua. Kansainvälisen kilpailukokemuksen kartuttaminen on keskeisessä roolissa, jotta saadaan tuntuma oman ikäluokan kansainväliseen tasoon ennen aikuisten sarjaan siirtymistä.

Kilpailumäärää tärkeämpää on valita kilpailut oikein. Jokaisella kilpailulla on tarkkaan mietitty rooli valmentautumisen kokonaisuudessa. Vuosittainen kilpailumäärä on 10-15 ja tavoiteltava ottelumäärä 20-50 ottelua.

Kilpailukalenteri rakennetaan täysin päätavoitteen ehdoilla. Vuosittainen kilpailumäärä on 8-15 ja tavoiteltava ottelumäärä on 20-50 kilpaottelua.

Teema / Ikävuodet5 − 7 8 − 10 11 − 13 14 − 17 18 − 21 22 − 35
Roolit

Urheilija - osallistuu, koska se on kivaa

Valmentaja - turvallinen aikuinen, joka johdattaa kiinnostavan harrastuksen pariin

Perhe - kannustaa lasta osallistumaan, tukee lapset omaa motivaatiota

Urheilija - oppii, että säännöllinen harjoittelu tuottaa tuloksia

Valmentaja - johdattaa lasta asteittain systemaattiseen harjoitteluun leikinomaisuutta unohtamatta

Perhe - kannustaa lasta osallistumaan, tukee lapsen omaa motivaatiota

Urheilija - on mudostanut urheilullisen elämäntavan ja vastaa itse hajoitusten sovittamisesta osaksi arkea

Valmentaja - huolehtii, että harjoitteet ja harjoitusmäärät ovat sopivia lapset kehitystasoon nähden

Perhe - avustaa olosuhteiden luomisessa, kyydit, varusteet, terveellinen ravinto, jne.

Urheilija - tekee elämänvalintoja selkeästi urheilun ehdoilla, turvatakseen optimaaliset kehitysmahdollisuudet

Valmentaja - vaatii riittävästi, kannustaa ja tukee aina tarvittaessa

Perhe - urheilumyönteinen ilmapiiri on tärkeä taustavaikuttaja murrosikäisen tehdessä elämänvalintojaan

Urheilija - kantaa päävastuun oman urheilu-uran etenemisestä, mutta ei voida olettaa pärjäävän kaikissa asioissa yksinään

Valmentaja - järjestää olosuhteita, auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan suunnitelmia (kokonaisnäkemys)

Perhe - vanhempien kiinnostus aikuistuvankin urheilijan urheilemisesta on tärkeää, mahdollisen seurustelukumppanin urheilumyönteinen asenne voi olla ratkaisevan tärkeää

Urheilija - pyrkii huippusuorituksiin, mikä vaatii uhrauksia useimmilla muilla elämänalueilla

Valmentaja - toimii yhteistyössä urheilijan kanssa haastaen tätä yhä laadukkaampaan harjoitteluun ja parempiin suorituksiin

Perhe - urheilijan urasta kiinnostuneet taustajoukot ovat psyykkinen voimavara, erityisesti pettymysten hetkinä

Tavoitteet

- Innostaa aktiiviseen ja sosiaaliseen harrastamiseen

- Herättää kiinnostus liikuntaa ja lajia kohtaan

Urheilullisen minäkuvan ja elämäntavan kaikkien osatekijöiden vakiinnuttaminen. On tärkeää, että lapsi kokee olevansa urheilija ja toimii sen mukaisesti eri tilanteissa.

Kilpailukokemuksen kartuttaminen, voittamisen ja häviämisen kokeminen. Kohti ikävaiheen loppua on tärkeää saavuttaa mahdollisimman hyvä tuntuma oman ikäluokan kansainvälisen kärjen tasoon ja suunnata valmentautumista sen mukaisesti.

Runsas kansainvälisen tason kilpaileminen ja mahdollisimman hyvä menestyminen ensin alle 21-vuotiaiden sarjassa ja vähitellen aikuisten sarjassa.

Harjoitella nousujohteisesti ilman loukkaantumisia ja saavuttaa mahdollisimman hyvää menestystä huippu-urheilijana.

Testaaminen ja seuranta

Yleiset liikunnalliset testit motivoimaan lapsen halua kehittää itseään. Toteutetaan tavallisten seuraharjoitusten yhteydessä tai kotona vanhempien avustuksella.

Kahdesti vuodessa tapahtuva yleistasoinen testaaminen, jotta lapselle syntyy käsitys omasta kehittymisestä. Millä osa-alueilla olen vahvin ja missä pitää tehdä eniten töitä?

Seurajohtoinen testaaminen osana kaikkien nuorten valmentautumista, mukana yleistestien lisäksi lajikohtaisia ominaisuuksia ja taitotasoa mittaavia testejä. Turhaa tulosten keskinäistä vertailua vältetään ja korostetaan tulosten merkitystä oman kehittymisen seuraamisen kannalta.

Liittojohtoista testaamista kadetti-ryhmiin kuuluvien osalta.

Valmentautuminen perustuu yksilölliseen testaamiseen mahdollisimman paljon, jotta erityisesti oheisharjoittelu osataan suunnata oikein. Lajiharjoittelussa testituloksia ei vielä huomioida yhtä järjestelmällisesti kuin täysi-ikäisillä urheilijoilla. Seuranta toteutetaan osin liittojohtoisesti ja osin henklökohtaisen valmentajan toimesta.

Testitulokset ohjaavat kaikkea valmentautumista. Seurantaa toteutetaan liittojohtoisesti ja lisäksi henkilökohtaisen valmentajan toimesta.

Aikuisikäisen taekwondo-urheilijan jokainen harjoitusjakso perustuu edellisten jaksojen seurantaan. Harjoitussuunnitelmaa tarkennetaan koko ajan testitulosten osoittamalla tavalla. Olennaista on löytää kullekin huippu-urheilijalle tärkeimmät testit ja seurata niiden avulla harjoittelun tuloksellisuutta.

Teema / Ikävuodet5 − 7 8 − 10 11 − 13 14 − 17 18 − 21 22 − 35
Tukitoiminnot

Kodin ja taekwondoseuran välinen monipuolinen yhteistyö.

Lapsen, hänen perheensä ja seuratoimijoiden hyvä keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää tässä ikävaiheessa, jotta harjoittelu sujuu hyvässä yhteisymmärryksessä.

Lääkärintarkastus ja lihastasapainokartoitus, organisoidaan seuran ja vanhempien yhteistyöllä.

Ravintoterapeutin ja fysioterapeutin palvelut saatavilla tarvittaessa.

Omalääkäritoiminta terveydentilan säännöllistä seuraamista varten. Ravintoterapeutin, fysioterapeutin ja hierojan palvelut saatavilla tarvittaessa.

Omalääkäritoiminta terveydentilan säännöllistä seuraamista varten. Ravintoterapeutin, fysioterapeutin ja hierojan palvelut saatavilla tarvittaessa. Psyykkisen valmennuksen huomioiminen osana huipputason saavuttamista.

Esimerkkejä

Suvi Mikkonen: Opiskelijoiden Euroopanmestari, Suomen- ja Pohjoismaidenmestari

Aloitti taekwondon 5-vuotiaana. On harjoitellut kaikissa ikävaiheissa monipuolisesti lajitekniikan lisäksi, mm. voimistelua.

Olli Siltanen: liikesarjojen EM-6, Universiadien 8. sija parisarjassa

Aloitti taekwondon 9-vuotiaana. Harjoitteli lapsena kaikkea liikuntaa monipuolisesti, mm. telinevoimistelua.

Huippu-urheilijanakin harjoittelee kilpatekniikoiden lisäksi mm. akrobatiaa taekwondo-näytöksiä varten

Juho Kostiainen: moninkertainen Pohjoismaiden Mestari, Euroopan Ranking-ykkönen

Aloitti taekwondon 13-vuotiaana. Ennen taekwondoa harrasti monipuolisesti useita liikuntamuotoja.

Teemu Heino: nelinkertainen EM-mitalisti, olympiaedustaja

Aloitti taekwondon 14-vuotiaana

Ennen taekwondon aloittamista taustalla monipuolisesti erilaisia urheilulajeja, mm. jalkapalloa

Huippu-urheilijavaiheessakin säilyttänyt harjoittelun monipuolisuuden, mm. yleisurheilun 10-ottelua kilpailumielessä

Huippu-urheilun muutostyö
© Kirjoittajat 2011 - 2019. Ylläpito KIHU. Jaa linkki: Facebookissa, Twitterissä