Yhdistetty

Kotisivu: http://www.finnjumping.fi


Vastuuhenkilöt: Hakola, Lauri; Hiekkavirta, Jari; Kukkonen, Petter; Pelkonen, Jyri; Ylianttila, Kari.



Näytettävät ikäluokat
Teema / Ikävuodet6 − 10 11 − 14 15 − 19 19 − 35
Yleistä

Ilo, innostus, leikinomaisuus ja kaverit

Perusliikuntataitojen opettelu

Lajitaitojen opettelu
 

Keskeisten laji- ja perusliikuntataitojen hallinta

Harjoittelun opetteleminen ja sisäistäminen (harjoitusohjelma)

Kansallisella tasolla kilpaileminen läpi kauden

Yksilöllinen lajiharjoittelu

Kokonaisvaltaisen urheilijaelämän opetteleminen

Lajiliiton valmennusryhmä

Lukio- ja/tai akatemiasysteemi

Kansainväliset edustustehtävät

Ammattimainen toiminta kaikilla osa-alueilla

Voittajaksi kasvaminen

Kv. kilpailut kautta linjan

Fyysis-Motoriset Ominaisuudet ja Herkkyyskaudet

Motoristen perustaitojen opettelu ja yleistaitavuus

Monipuoliset ärsykkeet monipuolisessa toimintaympäristössä

Herkkyyskaudet:

Liikkuvuus, notkeus, tasapaino, ketteryys

Kestävyys, nopeus (hiihto)

Nopeus, kimmoisuus (mäki)

Motoristen perustaitojen hallinta

Monipuoliset ärsykkeet monipuolisessa toimintaympäristössä

Lajikohtainen liikkuvuus ja tasapaino

Herkkyyskaudet:

Yleinen ja lajikohtainen koordinaatio ja rytmiikka

Peruskestävyys: vaihtelevat harjoitustavat, -vauhdit ja -maastot, hiihtonopeus (”ruskot ja sprintit”)

Hiihtotekniikka: suksitaitavuus, suksella liukuminen ja painonsiirto

Yleinen kestovoima

Perusvoiman alkeet: suoritustekniikat

Liikenopeus, reaktionopeus, liiketiheys, räjähtävyys, kimmoisuus

Yleistaitavuus sekä lajitaitojen erinomaisuus

Suoritustekniikoiden kehittely ja puhtaus

Antropometria (pituus/paino/rasva%), lihastasapaino

Lajikohtainen liikkuvuus: tehostettava harjoittelussa kasvun ja lihasmassan lisääntymisen myötä

Herkkyyskaudet:

Lajinomainen lihaskestävyys

Perusvoima, maksimivoima, tukilihaksisto, nopeusvoima (hiihto/mäki)

Peruskestävyys, vauhtikestävyys sekä maksimikestävyyden lisääminen asteittain, tehoharjoittelu lajinomaistuu

Runsasvolyyminen hiihdon lajiharjoittelu

 

Kaikkea edellä mainittua sovelletaan ikävuosien karttuessa yksilöllisempään suuntaan

Lajitaitojen erinomaisuus ja suoritustekniikoiden puhtaus

Antropometria (pituus/paino/rasva%), lihastasapaino

Lajikohtainen liikkuvuus, taidon ylläpito

Lajinomainen lihaskestävyys ja tukilihaksiston kehittäminen/ylläpito

Määrät eivät lisäänny, mutta harjoittelun laatu ja tehoharjoittelu korostuvat sekä lajinomaistuvat

Herkkyyskaudet:

Räjähtävä voima

Maksimaalinen hapenottokyky

Anaerobinen lihaskestävyys

 

Yksilölliset kehittämiskohteet, harjoittelun ja levon suhde

Fokus olennaiseen: vähemmän tärkeiden ominaisuuksien ylläpitävä harjoittelu riittää, elleivät ne ole esteenä huipulle nousemiseen

Tarkat jaksottaiset suunnitelmat ja kokonaisvaltainen tilanteen hallinta

Harjoituskokonaisuuden Ymmärtäminen

Lapsi kiinnostuu mäkihypystä ja yhdistetystä kavereiden, vanhempien, seuran, koulun tms. kautta

Harrastaa mäki/yhdistettyä muiden lajien ohella

Lapsi liikkuu paljon sekä osallistuu monipuoliseen harjoitustoimintaan, johon liittyy leirejä, kilpailuja ja yhteistyötä seurojen/lajien välillä

Liikunta on mielekästä, leikinomaista ja luonnollinen osa arkea ja harrastuksia

Urheilija valitsee mäkihypyn tai yhdistetyn päälajikseen

Ikäryhmän päätarkoituksena on opettaa juniorit oikeanlaiseen sekä riittävään harjoitteluun, kun tavoitteena on maailmanhuippu. Kasvaminen ammattimaiseen lajikulttuuriin

Nopeaa tuloskehitystä oleellisempaa on perusominaisuuksien laaja-alainen kehittäminen. Tähtäin huipulle aikajänteellä 5-15v

Urheilija kohdataan kokonaisvaltaisesti – voiman ja taidon lisäksi urheilija on tunteva, kokeva ja ajatteleva kokonaisuus omalla henkilökohtaisella taustallaan ja tukiverkostollaan

Harjoittelun ja kilpailutoiminnan avulla opetellaan urheilullisia ja terveitä elämäntapoja sekä pitkäjänteistä työntekoa

Urheilija tavoittelee kansallista menestystä omassa ikäluokassaan

Harjoituspäiväkirja

Urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu

Urheilja/valmentaja: määrittävät kehittymis- ja tulostavoitteet, tekevät pitkäjänteisen urasuunnitelman, tekevät tavoitteista johdetun kokonaisvaltaisen harjoitussuunnitelman

Urheilija tavoittelee kansallista sekä kansainvälistä menestystä omassa ikäluokassaan

Urheilija on mukana lukio-, akatemia- ja/tai valmennuskeskusharjoittelussa

Urheilija ymmärtää koulutuksen merkityksen urheilun ja kokonaisvaltaisen elämänhallinnan kannalta

Urheilijan valmennuskokonaisuus on systemaattinen ja perusteltu mahdollistaen tavoitteiden mukaisen menestyksen

Urheilija tavoittelee kansainvälistä menestystä nousujohteisesti

Yhdistetyn urheilija on parhaimmillaan 23-30 -vuotiaana

Teema / Ikävuodet6 − 10 11 − 14 15 − 19 19 − 35
Harjoittelun Kokonaismäärä

Liikunnan kokonaismäärä vuositasolla 700-900h, keskimäärin noin 18h/vko

Harjoittelu koostuu pääsääntöisesti pihapeleistä ja -leikeistä, koululiikunnasta sekä seuraharjoituksista

Liikunnan kokonaismäärä 700-900h/vuosi, keskimäärin 18h/vko

Mäkiharjoittelua keskimäärin 3-5krt/vko, esim. 3 krt. mäki, 1-2krt mäkifysiikka/taito

Hiihtoharjoittelua keskimäärin 3-4krt/vko

Lajiharjoittelun osuus kokonaisliikunnan määrästä tulee olla tasolla 50-60%, mutta kuitenkin niin, että ikäjakauman vanhempi pää siirtyy enemmän hiihtopainotteisuuden suuntaan, samalla lapselle tyypilliset pelit ja leikit vaihtuvat lajiharjoitteluun

Ikäjakauman nuoremmat: mäki 55% vs. hiihto 45%

Ikäjakauman vanhemmat: mäki 50% vs. hiihto 50%

Lajiharjoittelun painopistealueet säädetään urheilijan kehitystarpeiden mukaan

Liikunnan kokonaismäärä pitää olla edelleen noin 800h/vuosi

Lajiharjoittelun määrä 15-vuotiaalla noin 450h, joka jakautuu suhteessa mäki 40% vs. hiihto 60%

Lajiharjoittelun määrä 16-vuotiaalla noin 500h, joka jakautuu suhteessa mäki 40% vs. hiihto 60%

Lajiharjoittelun määrä 17-vuotiaalla noin 550h, joka jakautuu suhteessa mäki 35% vs. hiihto 65%

Lajiharjoittelun määrä 18-vuotiaalla noin 600h, joka jakautuu suhteessa mäki 35% vs. hiihto 65%

Lajiharjoittelun määrä 19-vuotiaalla noin 650h, joka jakautuu suhteessa mäki 30% vs. hiihto 70%

HUOM! Harjoittelun loppumäärä koostuu peleistä, hyötyliikunnasta, lihashuollosta jne.

Harjoittelun kokonaismäärä huipulle pyrkivällä tai jo huipulla olevalla yhdistetyn urheilijalla vaihtelee välillä 700-1000h/vuosi

Mäkiharjoittelua kokonaisajasta noin 30%

Kestävyysharjoittelua sekä hiihtovoimaa kokonaisajasta noin 65-70%, tuntimäärällisesti 450-600h/vuosi

Henkinen Profiili

Innostunut ja reipas harrastaja

Haluaa ja uskaltaa kokeilla omia rajojaan

Ei vaatimuksia varhaiselle menestymiselle, urheilua omista lähtökohdista

Vahva oma halu, määrätietoisuus harjoitteluun

Kilpailuhenkinen mutta tehtäväorientoitunut --> päähuomio omassa kehittymisessä

Kyky vastaanottaa valmennusta ja toimia ryhmässä

Nöyrä lajia ja valmentautumista kohtaan

Kyky keskittyä, rentoutua ja sietää paineita

Terve itseluottamus ja positiivinen minäkuva rakentuu

Osaa suhtautua epäonnistumisiin rakentavasti

Vahva oma halu, määrätietoisuus harjoitteluun, "365" -asenne

Terve itseluottamus ja positiivinen minäkuva vahvistuu

Nöyrä lajia ja valmentautumista kohtaan

Keskittymis- ja rentoutumisharjoitukset osana jokapäiväistä toimintaa

Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen ja vahvistaminen

Kyky vastaanottaa valmennusta

Kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen

Yhteistyökykyinen

Analyyttinen omaa harjoitteluaan kohtaan, mutta omaa kyvyn eläytyä lajisuoritukseen ja kilpailutilanteeseen ilman liiallista kontrollia

Määrätietoisuus ja sitoutuminen harjoitteluun

Terve itseluottamus ja vahva minäkuva

Elämän kokonaisvaltainen hallinta sekä varasuunnitelman tuoma varmuus

Keskittymis- ja rentoutumisharjoitukset osana jokapäiväistä toimintaa

Mielikuvaharjoittelun hyödyntäminen ja vahvistaminen

Kyky vastaanottaa valmennusta

Kilpailuhenkinen ja voitontahtoinen

Yhteistyöhaluinen ja -kykyinen

Ottaa vastuun omasta tekemisestään

Analyyttinen omaa harjoitteluaan kohtaan, mutta omaa kyvyn eläytyä lajisuoritukseen ja kilpailutilanteeseen ilman liiallista kontrollia

Testaus / Terveystarkastus

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto

Lajiliiton testipatteristo (junnuryhmä):

Antropometria: pituus, paino, BMI

Kestävyystestit:

Tasotesti juosten 4x2km (aika, syke, laktaatti)

Maastojuoksu 4km

NV-testit:

20m, 1-tasaloikka, 5-tasaloikka, ST-hyppy, EK-hyppy

Hiihtovoima: etunojapunnerrukset (>40/min), leuanveto (>10), vatsalihakset (>4)

Terveystarkastus ja EKG kerran vuodessa, verikoe joka toinen kuukausi

Lajiliiiton testipatteristo (nuorten MM-ryhmä):

Antropometria: pituus, paino, BMI (= 20), rasvat (< 8%)

Kestävyystestit:

Suora AV-testi juoksumatolla (Vuokatin testiasema) (>70ml/kg/min)

Vuokatinvaaran ylämäkihiihto rullasuksilla

Tour de Vuokatti juosten

NV-testit:

20m (<3,00), kontaktimattotestit (ST/EK > 50cm), loikat

Hiihtovoimatestit

Lihastasapainokartoitukset

Terveystarkastus ja EKG kerran vuodessa, verikoe joka toinen kuukausi

Lajiliiton testipatteristo (A-maajoukkue):

Antropometria: pituus, paino, BMI (= 20,5), rasvat (< 7%)

Kestävyystestit:

Suora AV-testi juoksumatolla (> 75ml/kg/min)

Tour de Vuokatti juosten

NV-testit:

20m (<2,95), kontaktimattotestit (ST/EK >55cm)

Lihastasapainokartoitukset

Teema / Ikävuodet6 − 10 11 − 14 15 − 19 19 − 35
Valintakriteerit / Valmennusryhmät, Kilpailut

---

Valmennusryhmiin valitsemisessa merkitsee tässä polussa esille tuodut asiat kokonaisvaltaisesti sekä yhtenä palasena myös kilpailulliset tulokset

Tärkeää urheilijan hyvä harjoitettavuus polun vaatimusten mukaisesti

Valmennusryhmiin valitaan pääosin päättyneen kauden kilpailutulosten perusteella

Testitulosten seuranta, harjoitettavuus ja lajissa kehittymisen ennuste huomioitava

Vaikuttavana osana työmoraali ja asenne harjoittelussa

Edustustehtäviin valitaan viimeaikaisten kilpailutulosten ja tuloskunnon kehittymisen perusteella

Valmentajan harkinta ja tulosennuste, kilpailun merkitys urheilijan kehitystä ajatellen

Urheilijan näkemys

Näytöt sääntojenmukaisin varustein

Valmennusryhmiin valitaan pääosin päättyneen kauden kilpailutulosten perusteella

Testitulosten seuranta, harjoitettavuus ja lajissa kehittymisen ennuste huomioitava

Vaikuttavana osana myös työmoraali ja asenne harjoittelussa

Edustustehtäviin valitaan viimeaikaisten kilpailutulosten ja tuloskunnon kehittymisen perusteella

Valmentajan harkinta ja tulosennuste, kilpailun merkitys urheiljan kehitystä ajatellen

Urheilijan näkemys

Näytöt sääntojenmukaisin varustein

Kilpaileminen

Lajin kilpailut oman seuran ja piirin alueella

Hopeasompa kausihuipentumana

Mäkikarnevaali

Kilpaileminen monipuolisesti eri lajeissa

Kilpailemisen on tarkoitus olla hauskaa, tarjota monipuolisia kokemuksia ja onnistumisia

Junioreiden kansallinen kilpailusarja, huippuna Hopeasompa

Yksi kansainvälinen huippukilpailutapahtuma, esim. kesä GP:n yhteydessä järjestettävä nuorten cup

Mäkikarnevaali

Runsas kilpaileminen monipuolisesti eri lajeissa

Kilpailu on hyvä harjoitus

Kansainväliset kilpailut: Nuorten MM-kilpailut, Continental Cup, PM-kilpailut, Alpen Cup

Kansalliset kilpailut, SM-kilpailut

Sivulajin kilpailut tukevat päälajin kehitystä

Runsas kilpaileminen päälajissa, kokemusten kartuttaminen kovissa kansainvälisissä kilpailuissa

Kilpaileminen korkeimmalla kansainvälisellä tasolla

Tukiverkosto

Vanhempien rooli merkittävä jokaisella osa-alueella, aktiivisesti mukana myös seuratoiminnassa

Seuravalmentaja ja/tai mäkikouluohjaaja innostamassa ja auttamassa

Vanhempien rooli merkittävä: seuratoiminnassa mukana, lasten kannustaja ja kuskaaja

Yhteistyössä vanhemmat/seuravalmentaja/lajiliiton valmentaja: urheilijapolun rakentaminen

Vuokatin valmennuskeskuksen kouluhanke

Lajiliiton valmennusryhmä

Vanhempien rooli säilyy merkittävänä, joskin se muuttuu: kuljetus, rahoitus, urheilullisen elämäntavan tukeminen yms.

Yhteistyössä valmentajien rooli lisääntyy: henkilökohtainen-, valmennuskeskus- ja lajiliiton valmentaja: urheilijapolun rakentaminen

Valmennuskeskusten sisäinen tukiverkosto

Lajiliiton valmennusryhmä

Sponsorit

Vanhempien rooli edelleen tärkeä: "henkinen tuki" ja taustavoima

Yhteistyössä valmentajien rooli erittäin merkittävä: henkilökohtainen-, valmennuskeskus-, lajiliiton valmentaja

Valmennuskeskusten sisäinen tukiverkosto

Lajiliiton valmennusryhmä

Kattava ja osaava asiantuntijaverkosto (tiimi), esim. lääkäri, fysioterapeutti, hieroja, manageri, sponsorit...

Teema / Ikävuodet6 − 10 11 − 14 15 − 19 19 − 35
Seuran/Lajiliiton Rooli

Seuran rooli erittäin merkittävä: junioreiden rekrytointi, alkeiden opettelu ja harjoitusolosuhteiden luominen

Seuraleirit ja kilpailutoiminta

Seuravalmentajan ohjauksessa

Seuran rooli merkittävä

Seuraleirit sekä kilpailutoiminta

Seuravalmentajan ohjauksessa

Lajiliiton leiritys alkaa

"Kasvattajaseurojen" rooli vähenee: urheilijan leirityksen, välineiden ja kilpailumatkojen tukeminen

Valmennuskeskusten rooli urheilijan kehityksessä merkittävä

Lajiliiton valmennusryhmä

"Kasvattajaseurojen" rooli: urheilijan leirityksen, välineiden ja kilpailumatkojen tukeminen

Valmennuskeskusten rooli urheilijan kehityksessä merkittävä

Lajiliiton valmennusryhmä

Huippu-urheilun muutostyö
© Kirjoittajat 2011 - 2019. Ylläpito KIHU. Jaa linkki: Facebookissa, Twitterissä